Terve.fi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö: moni potilas jäi ilman asianmukaista hoitoa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö: moni potilas jäi ilman asianmukaista hoitoa
Suurin osa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista jäi 2000-luvun alussa ilman asianmukaista lääkehoitoa.
Julkaistu: 21.6.2016

Suurin osa 2000-luvun alussa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneista jäi ilman asianmukaista hoitoa, kertoo tuore Helsingin yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, kuinka asianmukaista lääkehoitoa taudin akuutissa vaiheessa saavat ne psykiatriset sairaala- ja avohoitopotilaat, jotka sairastavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Hieman yli neljäkymmentä prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista 191 potilaasta, ja 65 prosenttia niistä potilaista, joilla oli kliininen kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi, sai asianmukaista hoitoa. Kliininen diagnoosi lisäsi todennäköisyyttä saada asianmukaista hoitoa.

Avohoitopotilaat saivat asianmukaista hoitoa harvemmin kuin sairaalahoidossa olevat potilaat. Taudin pitkäaikaisseurannassa ilmeni tutkimuksen aikana selkeitä puutteita.

Seuraavaksi tutkittiin hoidon asianmukaisuutta ensimmäisellä ylläpitojaksolla akuuttivaiheen jälkeen. Niistä potilaista, joilla oli ylläpitojakso, 75 prosenttia sai asianmukaista lääkehoitoa jonkin aikaa. Lääkehoitoa koko ylläpitojakson ajan sai 61 prosenttia potilaista.

Epäasianmukaista lääkehoitoa ylläpitojaksolla ennustivat muun muassa kliinisen diagnoosin puuttuminen, sairaalahoito, taudin tiheäjaksoisuus ja persoonallisuushäiriö.

Hoidon vastaanottaminen ailahtelevaa

Hoito jätettiin myös oma-aloitteisesti kesken varsin usein. Yli puolet tutkimuksen potilaista joko lopetti itse lääkityksensä tai otti sitä epäsäännöllisesti 18 kuukauden seurannan aikana.

Potilaat jättivät lääkityksensä kesken useimmiten masennuksen aikana. Tämä oli pieni yllätys myös tutkimusta johtaneelle psykiatrian erikoislääkäri Petri Arvilommille. Helposti olisi olettanut, että lääkkeet jäävät herkemmin maanisen euforian aikana.

– Varmaan osin kyse on siitä, että maanisia kausia oli harvemmin ja ne olivat lyhyempiä, mutta kestokin huomioiden lääkkeitä lopetettiin enemmän masennuksessa. Kyse voi olla motivaation puutteesta. Masentuneet ihmiset saattavat kokea, että ovat masentuneita lääkkeen takia, Arvilommi sanoo.

Arvilommin mukaan kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä lääkityksen lopettaminen saattaa johtaa maniaan, jolloin masennus häviää. Toisaalta lääkitys aloitetaan usein maniassa, ja manian häviämistä seuraa usein jonkinasteinen masennus. Eli potilas voi tulkita lääkkeen aiheuttavan masennusta, vaikka näin ei olekaan.

Lääkkeet myös tehoavat huonommin masennukseen kuin maniaan. Masentunut ei aina malta odottaa oireiden helpottumista. Tällöin lääkkeet jäävät, kun niistä ei katsota olevan hyötyä.

– Lääkkeen käytön lopettaminen masennuksessa on tietysti kovin huolestuttava asia näihin jaksoihin liittyvän suuren itsetuhoisuuden riskin vuoksi, Arvilommi sanoo.

Työkyvyttömyyseläke neljäsosalle potilaista

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi niitä syitä, joiden vuoksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat jäävät pitkäaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Puolentoista vuoden seurantajakson aikana neljäsosalle työelämässä olleista potilaista myönnettiin työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyttä ennustivat muun muassa korkea ikä, miessukupuoli, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja psykiatristen sairaalahoitojaksojen suuri määrä.

Tutkimuksessa huomattiin, että potilaiden arviot omasta työkyvystä ennustivat varsin tarkasti työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä.

Lähteet

Petri Arvilommin sähköpostihaastattelu 14.6.

Lue myös:

Kommentoi »