Kauneus & Terveys

Jopa joka kymmenes kärsii kynsisienestä – näin vältät ja hoidat sitkeän vaivan

Jopa joka kymmenes kärsii kynsisienestä – näin vältät ja hoidat sitkeän vaivan
Muista varvassandaalit, kun liikut uimahalleissa ja yleisissä pesutiloissa. Kynsisieni on usein hankalasti hoidettava vaiva, jonka todennäköisyys lisääntyy iän myötä. Lue, miten vältät ja hoidat sitkeän vaivan!

1. Mikä on kynsisieni?

Kynsisieni on rihmasienen aiheuttama sieni-infektio kynnessä. Varpaiden kynsissä sieni on yleinen vaiva; sormien kynsissä sitä tavataan harvoin.

Noin 10 prosentilla aikuisista kärsii kynsisienestä. Vanhemmilla ihmisillä sitä on enemmän kuin nuorilla, ja taudin todennäköisyys lisääntyykin iän karttuessa. Lapsilla kynsisieni on harvinainen.

Perusterveellä nuorella kynsisieni paranee yleensä. Kuitenkin vain hieman alle puolet kaikista tartunnan saaneista paranee kokonaan. Perussairailla, joilla on esimerkiksi huono ääreisverenkierto jaloissa, paraneminen voi olla vaikeampaa kuin terveillä.

2. Miten kynsisieni tarttuu?

Sienirihmoja on paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä ilman jalkineita.Vältä yleisissä tiloissa kulkemista paljain jaloin. Siitä, miten hyvin sieni tarttuu uimastadioneilta, ei ole tietoa. Yleisissä pesutiloissa, kuten kerrostalojen saunatiloissa tai uimahalleissa, joissa on koko ajan kosteat tilat, sienet voivat tarttua helpommin.

Usein kynsisieni tarttuu jalkasienen kautta kynteen. Vaurioitunut iho tai kynsi ovat myös riskitekijöitä tartunnoille. Kynsisieni ei tartu kantajaltaan kovin helposti, sillä sieni majailee kynnen alla. Jalkasieni tarttuu helpommin. Silti esimerkiksi perheen sisällä tartuntoja tapahtuu harvoin.

Jalkojen suihkuttaminen, kuivaaminen ja puhtaiden sukkien laittaminen jalkaan ehkäisee sienitulehduksilta. Jos saat jalkasienen, hoida se nopeasti pois.

On hyvin yksilöllistä, kuinka helposti jalka- tai kynsisieni tarttuu. Joku voi kulkea koko elämänsä pääosin paljain jaloin eikä saa koskaan tartuntaa. Toinen taas voi kärsiä vaivasta useasti.

3. Millaiset oireet kynsisienessä on?

Kynsisieni alkaa tavallisesti kynnen kärkiosan reunalta ja etenee tyveä kohti. Kynsisieni-infektio värjää kynnen kellertäväksi, kynsi paksuuntuu ja kynsilevy irtoaa alustastaan.

4. Miten kynsisieni hoidetaan?

Kynnestä otetaan näyte, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Pieneltä alueelta tulehtunut kynsi voidaan hoitaa paikallisvalmisteella, kuten lääkelakalla. Paikallishoitoa käytetään niin kauan, kunnes kynsi on taas terve. Hoito voi kestää viikoista muutamaan kuukauteen.

Pidemmälle edennyt kynsisieni vaatii sisäisen lääkekuurin, jonka kesto on noin 3–4 kuukautta. Lääkkeen vaikutus jatkuu vielä kuurin jälkeenkin, sillä sen sisältämä lääkeaine kertyy kehon sarveisaineita sisältäviin kohtiin, joihin myös kynnet kuuluvat. Lääkkeisiin tarvitaan resepti.

5. Tehoaako kynsisieneen itsehoito?

Apteekin reseptivapaista itsehoitovalmisteista voi olla hyötyä hyvin lieviin ja pieniin kynsisieni-infektioihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että paikallishoitovalmistetta tulee olla käyttämättä vähintään kaksi viikkoa ennen kynsisienen todentamiseksi tehtäviä laboratoriokokeita. Varoajat vaihtelevat eri valmisteilla. Muuten hoitovalmisteen käyttö voi vääristää kokeen tulosta.

Kynsisienen tutkimukseen laboratoriossa käytetään mikroskopiaa ja viljelyä. Tulosten saamiseen voi mennä jopa neljä viikkoa. Nykyään joillakin terveysasemilla saa myös PCR-tutkimuksen, joka on tavanomaisempia laboratoriokokeita kalliimpi, mutta jonka tulos ei häiriinny itsehoitovalmisteiden käytöstä.

6. Älä sekoita kynsisientä näihin vaivoihin

Kynsisienen voi sekoittaa esimerkiksi kynsivammaan, kynnen kasvuhäiriöön tai psoriaasikseen, jotka voivat myös aiheuttaa kynnen paksuuntumista. Myös jotkin perussairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, voivat aiheuttaa muutoksia kynsissä.

Joskus kynsi voi myös muuten vain irrota osittain pohjastaan tuntemattomasta syystä. Vanhemmilla ihmisillä esiintyy myös kellertäviä ja paksuja torakynsiä, jotka ovat varsin tavallisia kynsimuutoksia.

Mene siis lääkäriin, jos epäilet kynsisientä. Asia varmistuu vain laboratoriokokeella.

Juttua varten on haastateltu ihotautien erikoislääkäri Hannele Heikkilää Ihosairaalasta.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2020.

Julkaistu: 28.7.2020
1 kommentti