Hammashoitopelko on hyvin yleistä Suomessa. Kovasti hammaslääkäriä pelkäävät käyvät epäsäännöllisemmin hammashoidossa kuin vähemmän pelkäävät. Kovasti hammashoitoa pelkäävillä on myös useammin reikiintyneitä hampaita kuin jonkin verran tai ei lainkaan pelkäävillä.
Kolmekymmentä prosenttia aikuisista pelkää hammashoitoa jonkin verran ja kymmenen prosenttia kovasti.
Kuitenkin 30–34-vuotiaat, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudesta alkaen, hoidattavat hampaitaan peloistaan huolimatta. Samassa ikäryhmässä pelkoa esiintyy harvemmin niillä, joilla oli poistettu enemmän hampaita.
Lue myös: Pelkäätkö hammaslääkäriä? Kokeile näitä keinoja.
Hammashoitopelko voi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen mm. aiheuttamalla sosiaalisia ja psykologisia ongelmia.
Säännöllisesti tupakoivat pelkäävät hammashoitoa todennäköisemmin kuin epäsäännöllisesti tai ei lainkaan tupakoivat.
Tupakoinnin voidaan ajatella olevan yhteydessä stressaantuneeseen elämäntyyliin. Stressiin liittyy ahdistusta, joka puolestaan vaikuttaa pelkoon. Epäsäännöllisesti hoidossa käyvät pelkäävät hammashoitoa todennäköisemmin kuin säännöllisesti hoidossa käyvät. Tämä näkyy pelkäävien huonompana hammasterveytenä.
Tutkimustulokset perustuvat väitökseen, jonka tarkoituksena oli selvittää hammashoitopelon ja hammashoitopalveluiden käytön, suun terveyteen liittyvien tapojen sekä hammasterveyden välisiä yhteyksiä.
Lisäksi siinä tutkittiin suun terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä hammashoitopelkoon. Tutkittavat (n=8028) edustivat suomalaisia 30 vuotta täyttäneitä. Tiedot koottiin haastattelujen, kyselyjen ja suun kliinisen tutkimuksen avulla.
Hammaslääkärit kohtaavat pelkääviä potilaita usein särkyvastaanotolla, koska pelkäävät käyvät hammashoidossa epäsäännöllisesti.
Tutkimuksen mukaan hammashoitopelon hoitamisella olisikin positiivisia vaikutuksia suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Pelon hoito lisää säännöllistä hoidossa käyntiä, parantaa suun terveyttä ja suun omahoitoa. Lisäksi pelon hoito vähentää huonoon suunterveyteen liittyvää psykologista ja sosiaalista stressiä.
Hammashoitotiimien tulee näin ollen huomioida potilaiden hammashoitopelko ja se, että pelkäävien epäsäännöllisen hoidossa käyminen, puutteelliset kotihoitotottumukset ja tupakointi lisäävät suusairauksien riskiä.
Lähde: YTHS:n tiedote 14.10.2009
