Vahinkotilastojen yleisyyskärjessä ovat edelleen samat leikkaukset. Myös hampaisiin liittyviä toimenpiteitä on kymmenen yleisimmän listalla.
Kokosimme listan tiedot Potilasvakuutuskeskuksen uusimmasta tilastosta, joka kertoo vuosina 2014–2016 ratkaistuista potilasvahinkotapauksista. Kyse on sellaisista tapauksista, joissa on päätetty maksaa korvauksia potilasvakuutuksesta.
- Lonkan tekonivelleikkaukset: yht. 320 korvattua potilasvahinkoa vuosina 2014–2016 ratkaistuissa potilasvahingoissa.Julkisen sektorin osuus 308 vahinkoa, yksityisen sektorin osuus 12.
- Polven tekonivelleikkaukset: Yht. 185 korvattua potilasvahinkoa. Julkinen sektori 179, yksityinen 6.
- Selkäytimen ja hermojuurien vapautus rappeuman yhteydessä: Yht. 134 korvattua potilasvahinkoa. Julkinen sektori 123, yksityinen 11.
- Nilkan ja jalkaterän nivelien muovausleikkaukset ja luudutukset. Yht. 121 korvattua potilasvahinkoa. Julkinen sektori 113, ykstyinen 8.
- Selkärangan luudutusleikkaukset ja vastaavat: Yht. 94 korvattua potilasvahinkoa. Julkinen sektori 92, yksityinen 2.
- Jalkaterän luuleikkaukset: Yht. 71 korvattua potilasvahinkoa. Julkinen sektori 60, yksityinen 11.
- Kohdunpoistot: Yht. 69 korvattua potilasvahinkoa, kaikki julkisella sektorilla.
- Polven nivelside- ja kapselileikkaukset: Yht. 67 korvattua potilasvahinkoa. Julkisella sektorilla 17, yksityisellä 50.
- Hampaiden korjaaminen tai siirto. Yht. 66 korvattua potilasvahinkoa. Julkisella sektorilla 4, yksityisellä 62.
- Nilkan, jalkaterän ja varpaiden murtumaleikkaukset. Yht. 60 korvattua potilasvahinkoa. Julkisella sektorilla 55, yksityisellä 5.
Nio: Merkittävä määrä vahinkoja tekonivelleikkauksissa
Potilasvakuutuskeskus julkaisi vastikään tilastotietonsa vuodelta 2016. PVK:lle tehtiin viime vuonna yli 8 800 potilasvahinkoilmoitusta. Vajaa kolmannes johti korvausten maksamiseen.
Yleisimmin korvauksia maksettiin tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteiden (469) sekä muiden leikkaus- tai anestesiatoimenpiteiden (466) yhteydessä sattuneista vahingoista.
Eniten korvattiin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sattuneita vahinkoja, jotka ovat olleet useina vuosina vahinkotilastojen kärjessä.
– On syytä huomioida, että useana vuonna esimerkiksi lonkan- ja polven tekonivelleikkauksista tehdyistä vahinkoilmoituksista yli 40 % on katsottu korvattaviksi vahingoiksi. Tällöin puhutaan vuositasolla jo yli 200 merkittävästä vahingosta, kirjoittaa Vakuutuskeskuksen lainsäädäntöjohtaja ja Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen hallituksen jäsen Asko Nio PVK:n sivustolla.
Hammashoitovahinkoja korvattiin 300
Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 300. Nämä vahingot tapahtuivat tavallisimmin juurihoitoa tehtäessä.
Vuonna 2016 maksetut korvaukset olivat yhteensä 40,9 miljoonaa euroa. Luvussa ovat mukana korvaustoiminnan hoitokulut.
Korvauksista suurin osa oli ansionmenetyskorvauksia (39,1 %). Lisäksi korvauksia maksettiin pysyvästä, tilapäisestä tai kosmeettisesta haitasta (29,1 %), sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta, hautauskuluista, kohonneista elinkustannuksista sekä muista kuluista.
Entistä parempi suunta?
Koko terveydenhuoltoa arvioitaessa ei voi kuitenkaan sanoa, että potilasturvallisuus olisi mennyt huonompaan suuntaan, toteaa Nio. Ennemminkin potilasturvallisuus lienee parantunut.
Vaikka volyymien ja toimenpiteiden määrä on kasvanut terveydenhuollossa, ei potilasvahinkojen määrä ole noussut vastaavasti.
Vain murto-osa vahingoista tulee ilmi, muistuttaa Nio. Hänen mukaansa voi olettaa, että suhteellinen ilmoittamisprosentti kasvaa sen mukaan, mitä vakavammasta haittatapahtumasta on kyse.
Sairaanhoitopiirien vertailu ei ole yksioikoista
Jos tuijotetaan pelkkiä määriä, näyttää siltä, että yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiireissä sattuu määrällisesti eniten potilasvahinkoja, joista maksetaan korvausta potilaille.
– Volyymien perustella näyttäisi kuitenkin siltä, että juuri näissä sairaanhoitopiireissä sattuu suhteellisesti vähiten vahinkoja, kirjoittaa Nio. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei tästä ole tarkkoja tietoja, koska Potilasvakuutuskeskus ei tee potilasmääriin tai toimenpiteisin suhteutettuja tilastoja.
Lukujen vertailuun eri sairaanhoitopiirien välillä vaikuttaa myös se, että erilaisia leikkauksia keskitetään tiettyihin paikkoihin.
Käsittelyaika pidentynyt
Vahinkoilmoitusten käsittelyaika on pidentynyt hieman aiemmasta. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta ja käsittelyajan mediaani 6,8 kuukautta.
Nyt ollaan siirtymässä vaiheittain sähköiseen asiointiin. Siitä toivotaan helpotusta ajan mittaan myös käsittelyaikoihin.
Potilasvakuutuskeskus hoitaa keskitetysti kaikki potilasvahinkoilmoitukset Suomessa.
Lähteet:
Potilasvakuutuskeskuksen tiedote 3.2.2017Potilasvakuutuskeskus: Potilasvahinkotilastot 2016 Asko Nion blogikirjoitus PVK:n sivustolla 3.2.2017
Lue myös:
Kun potilaan jalat pettivät: tapauksia, joissa ei maksettu korvausta
