HIV ei ole enää kuolemantuomio – myös tartunnat ovat laskussa

Kun AIDS havaittiin 1980-luvun alussa, se oli kuin nykyajan musta surma. Tartunta oli kuoleman­tuomio, ja tiedon puutteen vuoksi moni pelkäsi saavansa tartunnan vaikkapa suudelmasta.

Ensimmäiset tautitapaukset havaittiin miespuolisilla homoseksuaaleilla, joten kaikkia mieshomoseksuaaleja saatettiin pitää taudin levittäjinä ja kaikkia sairastuneita homoseksuaaleina. Tämä johti syrjintään esimerkiksi työpaikoilla ja harrastuksissa, jopa sairaaloissa.

HIV eli HI-virus on ihmisen immuuni­puutosvirus, joka vaurioittaa elimistön puolustusjärjestelmää. AIDSiksi kutsutaan taudin loppuvaihetta, jossa elimistöä riivaavat vakavat ja harvinaiset tartuntataudit ja syövät. AIDS-kuolleisuudella tarkoitetaankin taudin liitännäissairauksia. Maailmassa on noin 38 miljoonaa HI-viruksen kantajaa, joista yli 25 miljoonaa on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

Nykyään HIV ei enää ole kuolemantuomio, jos potilas hakeutuu hoitoon ajoissa ja myös saa tarvitsemansa avun. Joskus pelko saattaa kuitenkin estää diagnoosin hakemisen ja hoitoon hakeutumisen. Lisäksi joissakin maissa hoidon saaminen voi edelleen olla hankalaa. Maailmanlaajuisesti AIDS-kuolleisuus on yhä noin 30 prosenttia.

– HIV on jo tunnistettu ongelma köyhissäkin maissa, mutta kaikki eivät testauta itseään esimerkiksi tautiin liittyvän stigman takia. Mahdollinen oman perheen ja yhteisön hyljinnän kohteeksi joutuminen on erityisesti yhteisöllisissä kulttuureissa todella kova isku, sanoo Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen.

HIV tarttuu useimmiten seksin välityksellä ja suurimmaksi osaksi ihmisiltä, jotka eivät tiedä kantavansa virusta. Siten riski koskee kaikkia, jotka harrastavat suojaamatonta seksiä.

Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat suojaamatonta anaaliyhdyntää harrastavat, suonen­sisäisiä huumeita käyttävät ja seksityöntekijät. Vaarassa ovat myös kata­strofialueilla ja äärimmäisessä köyhyydessä elävät tytöt ja naiset, joita voidaan painostaa vastikkeelliseen seksiin.

– HIV liittyy myös sukupuolten epätasa-arvoon ja köyhyyteen. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa teinien uusista HIV-tapauksissa neljä viidestä todetaan tytöillä. HIV on myös voitu saada seksuaalisen väkivallan tai vastikkeellisen seksin seurauksena, mutta niistä ei haluta puhua.

Lue HI-virusta kantavan Riian tarina: ”Hävettää, että sain hiv-tartunnan seksistä”

Suomessa AIDSiin on kuollut 300 ihmistä 30 vuoden aikana. Määrä on väestöön suhteutettuna hyvin vähän. Yhdysvalloissa luku on 40-kertainen ja Thaimaassa 200-kertainen. Etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa AIDS-kuolleisuus on yhä niin suuri, että se laskee elin­iänodotetta.

Myös hyviä uutisia on: AIDS-kuolemat ja uusien HIV-tartuntojen määrä ovat laskussa. Taudin nopea leviäminen Afrikasta vauraisiin maihin 1980-luvulla mahdollisti tutkimuksen rahoituksen.

HIVin hoitoa voikin pitää kansainvälisenä menestystarinana: kymmeniä miljoonia ihmisiä on saatu oireettomiksi 1990-luvulla kehitetyillä antiretroviraalisilla lääkkeillä. Ajoissa hoitoon hakeutuneen HIV-potilaan elinajanodote on nykyään lähes sama kuin HIV-negatiivisella. Hoidon ansiosta viruksen määrä veressä laskee niin pieneksi, ettei kantaja tartuta muita ja taudin eteneminen AIDSiksi estyy.

Hoito perustuu siihen, että HI-virus saatetaan remissioon eli lepotilaan. Silloin tauti ei parane, mutta se ei myöskään etene eikä aiheuta oireita. Myös taudin siirtyminen odottavasta äidistä vauvaan pystytään nykyään estämään tehokkaasti.

– Aiemmin virus siirtyi vauvaan 15–45 prosentin todennäköisyydellä. Arviolta yli 80 prosenttia raskaana olevista HIV-positiivisista naisista on nykyisin hoidon piirissä, Rea Noponen kertoo.

Viime aikoina on uutisoitu, että kaksi potilasta olisi parantunut kokonaan uuden hoitomuodon avulla. Kyseinen hoito ei kuitenkaan sovi kaikille, sillä se perustuu syöpähoidoissa käytettävään kanta­solusiirtoon ja on itsessään hengenvaarallinen. Lisäksi on epävarmaa, onko virus todella poistunut elimistöstä vai onko se vain remissiossa.

Tehokkain ja tärkein seksitartuntojen ehkäisykeino on yhä kondomin käyttö, mutta HIViin on kehitetty myös ennaltaehkäisevä lääkitys. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sitä kaikille, joilla on korkea riski saada HIV-tartunta. 

Lähteinä terveyskirjasto.fi, thl.fi, hivpoint.fi.

Juttu on julkaistu Apu Terveys-lehdessä 10/2019.