Henkinen kuormittuminen
Nyky-yhteiskunta on valtavien ja jatkuvasti kiihtyvien muutosten kourissa. Ihmisten on pystyttävä selviytymään, sopeutumaan ja kestämään entistäkin vaativammissa ja epävarmemmissa olosuhteissa. Kaiken tekemisen on oltava tehokasta ja tehon lisäämiseksi ollaan valmiita uhraamaan melkein mitä tahansa.
Jos työn voi tehdä halvemmalla, vähemmillä työntekijöillä, pienemmillä resursseilla ja nopeammassa ajassa, on kaupat tehty. Jos teho lisääntyykin hetkellisesti, syntyy sivutuotteena turvattomuutta, tyytymättömyyttä, huonoa oloa ja stressiä. Kun stressi pääsee vallalle, nakertaa se hiljalleen kantajaansa ja työyhteisöä, jolloin asiat kääntyvät pikku hiljaa tavoitteita vastaan.
Sanalla stressi on negatiivinen kaiku. Oikeastaan se on varsin positiivinen asia. Ilman sitä emme saisi itsestämme juuri mitään irti. Stressi nimittäin antaa tarvittavan sysäyksen aikomusten muuttamiseksi teoiksi. Pieni kisa- tai esiintymisjännitys pistää yrittämään enemmän ja pitää aistitoiminnot tarkkoina. Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen olento. Jos jompaa kumpaa, fyysistä tai psyykkistä puolta rasitetaan liian paljon, ei toista puolta saisi enää ylikuormittaa liiallisilla ärsykkeillä. Kukin osa-alueista kaipaa kuormitusta ja lepoa sopivassa suhteessa toisiinsa nähden. Liiallinen stressi kuormittaa elimistöä ylettömästi ja aiheuttaa huolimattomuutta ja epäonnistumisia. Liikunta toimii hyvänä stressin purkamis- ja hallintakeinona ja hyväkuntoinen palautuu stressitilanteesta huonokuntoista nopeammin.
Mitä on stressi?
Stressi voidaan määritellä eräänlaiseksi paineiden aiheuttamaksi hälytystilaksi tai yksilön reaktioiksi sitä uhkaavaa stressitekijää vastaan. Autonominen hermosto ei kykene erottamaan stressin aiheuttajaa, vaan elimistömme reagoi samalla tavalla silloin kuin stressaannumme työstä tai vastaavasti silloin kuin vihainen dobermanni ajaa meitä takaa. Stressiä syntyy silloin kun paineet käyvät liian suuriksi. Reaktio on täysin terveellinen, kunhan se on aiheellinen ja kestää rajallisen ajan sekä pystymme käyttämään stressin synnyttämän ”taistelutilan” hyödyksemme.
Stressihetkellä elimistössä syntyy ylijännitystila, jonka aikana stressihormonien eritys lisääntyy, sydämen syke ja hengitystaajuus kiihtyy, verenpaine nousee ja veren sokeripitoisuus kasvaa. Toisin sanoen elimistö valmistautuu puolustautumaan stressin aiheuttajaa vastaan. Jos tällainen tila koetaan liian usein tai se kestää liian pitkään, ei elimistö enää täysin palaudu normaalitilaan, vaan oireet kroonistuvat ja vireystila jää pysyvästi koholle. Pitkään jatkuva stressi heikentää ihmisen sopeutumismekanismeja, lisää sydänsairauksien riskiä, altistaa tartuntataudeille sekä lisää mm. astmaan sairastuvuutta. Asiantuntijoiden mukaan jopa useimmat nykyisistä sairauksista on psykosomaattisia ja näin yhteydessä stressiin.
Suuri osa stressioireista selittyy niin sanotulla stressikäyttäytymisellä. Stressaantunut henkilö käyttää useammin ja enemmän alkoholia, tupakoi, syö epäterveellisesti sekä harrastaa liian vähän liikuntaa ja ulkoilua. Epäterveellisten elämäntapojen seurauksena kunto heikkenee, ylipaino lisääntyy, terveys pettää ja stressin hallintakyky heikkenee. Stressi altistaa siis stressikäyttäytymiselle ja stressikäyttäytyminen stressille – kierre on valmis!
