Kauneus & Terveys

Fyysisen kunnon osa-alueet


Hyvä fyysinen kunto yhdistetään usein hyvään terveyteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Fyysisellä kunnolla ymmärretään tavallisesti riittävää suorituskykyä selviytyä fyysisistä tehtävistä mahdollisimman pienin ponnistuksin ja tehokkaasti.
Kuvat Thinkstock

Fyysinen kunto voi tarkoittaa myös fyysistä toiminta- tai suorituskykyä eikä terveyskunnon käsitekään ole kovin kaukana fyysisen kunnon käsitteestä. Yhtä kaikki, fyysinen kunto on henkilökohtainen ominaisuus ja voimavara kohdata elämän jokapäiväisiä haasteita. Ja mikä parasta, omaan fyysiseen kuntoon voi liikunnallisella aktiivisuudella vaikuttaa.

Fyysisen kunnon osatekijät 

Ihmisen fyysisen olemuksen tarkastelu helpottuu, kun fyysisen kunnon käsitettä tutkitaan hieman tarkemmin. Ehkä suurin osa meistä mieltää fyysisen kunnon nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kunnoksi, jolloin puhutaan aerobisesta – eli kestävyyskunnosta. Käytännössä kyseessä on elimistön kyky käyttää happea hyväkseen lihastyössä. Mitä parempi hapenottokyky on, sitä keveämmin suksi kulkee.

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto muodostaa toisen osatekijän fyysisestä kunnosta. Lihasvoima, luiset rakenteet ja tukikudokset kuvaavat tätä kunnon osa-aluetta.Kolmas tärkeä fyysistä kuntoa kuvaava tekijä on kehon motorinen kunto. Esimerkiksi kävelyä pidetään itsestään selvänä hallittavana motoriseen taitoon liittyvänä ominaisuutena. Koordinaatiokyvyn tai oikeammin koordinaatiokyvyn häiriön merkitys kävelyssä ymmärretään erityisen hyvin vasta silloin, kun esimerkiksi polveen tulee vamma.

Jotta fyysisestä kunnosta saadaan kokonaisvaltainen kuva, on lisäksi syytä tarkastella yksinkertaisia kehon rakenteellisia ominaisuuksi, kuten vaikkapa kehon painoa, vyötärön ympärysmittaa tai nivelliikkuvuutta.

Fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä 

Fyysinen kunto on yhteydessä ikään, sukupuoleen, terveyteen, rakenteellisiin ominaisuuksiin, perintötekijöihin ja liikunnalliseen aktiivisuuteen. Tosiasia on, että fyysinen kunto heikkenee vähän kerrallaan iän myötä noin 25 ikävuoden jälkeen. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella ja harjoittelulla voidaan kuntoon vaikuttaa tehokkaasti ikään, sukupuoleen ja kokoon katsomatta.

Mikäli jokin fyysisen kunnon osa-alue kaipaa erityisesti kohentamista, kannattaa harjoittelu ohjelmoida nimenomaan kyseistä ominaisuutta silmällä pitäen. Toisaalta on kuitenkin hyvä muistaa, että useimmat liikuntamuodot pitävät sisällään elementtejä kaikista fyysisen kunnon osa-alueista.

Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa terveempää elämää 

Hyvän fyysisen kunnon ja liikunnallisen aktiivisuuden merkitys terveyttä edistävästi tunnetaan tieteellisen tutkimustiedon mukaan hyvin. Liikunnalla on huomattava merkitys useiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, diabetekseen ja lihavuuteen. Lisäksi säännöllisellä liikunnan harrastamisella pystytään vaikuttamaan kokonaiskuolleisuutta vähentävästi, sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä pienentävästi ja mielikin voi paremmin.

Julkaistu: 25.6.2015