Fibromyalgian taustalta löytyy vika kivun säätelyjärjestelmässä

Fibromyalgiakipuun on jo löydetty lääkitystä

Fysiatri Jukka-Pekka Kouri Ortonilta sanoo, että tieteellisessä keskustelussa on vallalla näkemys fibromyalgiasta kivun säätelyjärjestelmän herkistymäsairautena. “Vika löytyy kivun säätelyjärjestelmästä, tarkemmin keskushermostojärjestelmästä.”

“Syy fibromyalgiaan ei siis löydy potilaan luonteesta, psykologisesta omituisuudesta, luulotaudista tai huonoista elämäntavoista”, painottaa Kouri. Näitä kaikkia ennakkoluuloja fibromyalgiaa sairastavat joutuvat kuitenkin kohtaamaan ja sairauden lisäksi pahoittamaan mielensä.

Taipumus fibromyalgiaan on taustaltaan geneettistä. Jos henkilöllä on tämä geneettinen riski sairastua fibromyalgiaan, elämässä eteen tulevat altistavat tekijät vaikuttvat taudin puhkeamiseen.

“Kun taipumusta omaava henkilö joutuu kärsimään unihäiriöstä, hän kuuluu riskiryhmään sairastua”, sanoo Jukka-Pekka Kouri.

Fibromyalgia ei ole vain kipua. Se on myös unihäiriöitä, uupumusta, stressiä ja rasittuneisuutta, toimintakyvyn ja keskittymisen alentumista. Siihen voivat liittyä esimerkiksi ärtynyt paksusuoli ja virtsatieoireilua, valkosormisuutta, päänsärkyä, turvotusta, puutumista.

Koska fibromyalgia on monimuotoinen oireyhtymä, on se välttämätöntä erottaa samantapaisesti oireilevista taudeista, mm. kilpirauhasen vajaatoiminnasta, nivelrikosta, polymyalgiasta, lihastaudeista, pahanlaatuisista kasvaimista ja psyykkisistä oireyhtymistä.

Fibromyalgia on monimuotoinen sairaus, joka voi olla lievää, vaihtelevaa tai erittäin hankalaa. Fibromyalgian taustalta löytyy potilaskohtaisia selityksiä. Joku potilas omaa selvästi geneettistä taipumusta tautiin ja hänen suvussaan voi olla useita sairastavia. Osa sairastuu hankalan unihäiriön seurauksena. Jotkut potilaat ovat taas kohdanneet ennen taudin puhkeamista vakavaa stressiä.

Ennen kaikkea fibromyalgia on työikäiisten naisten sairaus ja sitä esiintyy enenevästi kaikissa länsimaissa. Sen esiintyvyyden kasvu ilmentää naisten elämän vaativuutta, johon yhdistyvät työ- ja perhe-elämän kiireisyys ja naisten pyrkimys selviytyä kaikista vaatimuksista tunnollisesti ja hyvin.

Kuntoutus avainasemassa

Kun fibromyalgian puhkeamiseen on monia teitä, on sen muodostamasta labyrintistä myös monia ulospääsyjä. Jukka-Pekka Kouri suosittelee ensisijaiseksi tieksi ryhmämuotoista kuntoutusta, joka on tutkimuksissa huomattu hyväksi potilaille. “Ryhmäkuntoutusta pitäisi olla saatavilla avokuntouksena jokaisessa kaupungissa”, tähdentää Kouri.

Fibromyalgiapotilaiden hoito on hoitoketjussa terveyskeskusten vastuulla. Resurssit valtakunnassa eivät riitä siihen, että heitä hoitaisivat reumatologit, jotka ovat jo täystyöllistettyjä reumapotilaista. Kipu- ja fysiatrian poliklinikat ovat myös jo täynnä. “Terveyskeskusten lääkärien pitääkin osata hoitaa fibromyalgiaa. Näkisin tämän mahdolliseksi koulutuksen avulla”, huomauttaa Kouri.

Kouri näkee hyvänä mallina terveyskeskuksissa toimivat avokuntoutusryhmät, jotka kokoontuvat riittävän usein. Fibromyalgiapotilaat voisivat käydä avokuntoutuksessa jopa kerran viikossa. Reumaliitto olisi Kourin mukaan asiantunteva taho olemaan yhteistyössä terveyskeskusten kanssa kuntoutuksen järjestämisessä.

“Kaikki tietävät tutkimustulosten perusteella ja kaksi vuosikymmentä on jo puhuttu siitä, miten hyvin fibromyalgiapotilaat hyötyvät kuntoutuksesta. Onkin ihme, että asiaa ei ole hoidettu”, ihmettelee Kouri.

Kouri huomauttaa, että Ruotsissa kuntoutus on paljon pidemmällä kuin Suomessa. Mallia siis on läheltä saatavissa. Kuntoutus sisältäisi ainakin paljon kokeiltuja ja hyväksi huomattuja vesi- ja liikunta- ja keskusteluryhmiä.

Teksti Ulla Palonen-Tikkanen

Aineistona fysiatri Jukka-Pekka Kourin haastattelun lisäksi marraskuussa 2006 järjestetyn Suomen Reumaliiton fibromyalgiaseminaarin luentoja.

Fibromyalgiakipu

Fibromyalgiakipua esiintyy neljässä vartalon “lohkossa” (ks. kuvaoikealla). Se on todellista kipua ja sitä voidaan mitata kipumittarillatyypillisistä fibromyalgiapisteistä.

Kuvassa vasemmalla on fibromyalgian tutkimisessa käytettävädolorimetri, jolla mitataan, kuinka paljon kipua potilas sietääkipupisteitä painettaessa.

Oikeassa kuvassa näkyvät ne pisteet, joita kutsutaanfibromyalgiakipupisteiksi. Kun keskivertokansalainen sietääkipupisteissä kipua keskimäärin 8 kiloa, fibromyalgiapotilaan

kestokyky jää korkeintaan 4 kiloon.

Jukka-Pekka Kourin määrittely fibromyalgiakuntoutuksen tavoitteiksi:

● Potilas oppii omaehtoisen liikunnan.

● Potilas saa unensa hyvänlaatuiseksi ja virkistäväksi.

● Potilaan stressi vähenee.

● Lääkehoitoon turvaudutaan lisähoitona tarpeen mukaan.

● Vertaistuki toimii.

Fibromyalgian diagnostinen kriteeristö

Fibromyalgian kansainvälinen diagnostinen kriteeristö on lääkärien piirissä yhteisesti hyväksytty ACR-kriteeristö vuodelta 1990. Siihen kuuluvat seuraavat oireet:

- Laaja-alainen kipu neljällä lohkolla vartalolla ja rangalla.

- Tyypilliset 18 kipupistettä, joista arkoja pisteitä on vähintään yksitoista painettaessa enintään neljän kilon voimalla.

Fibromyalgiakivun lääkitys

Lääkehoito ei ole fibromyalgian ensisijaista hoitoa, mutta kipua ja muitakin oireita on mahdollista hoitaa, kunhan potilaalle onnistutaan löytämään se juuri hänelle sopiva lääkitys. Fibromyalgiapotilaan kipulääkitys valitaan aina yksilöllisesti ja sopivaa lääkettä potilas joutuu etsimään kokeilemalla eri valmisteita. “Viiden vuoden kuluttua tunnetaan fibromyalgia jo niin hyvin, että sen oireisiin on jo tehokasta lääkitystä”, uskoo Jukka-Pekka Kouri.

Lääkärin tieto on avainasemassa lääkitystä valittaessa, sillä fibrolyalgiakipu ei ole tavanomaisesti hallittavissa. Lääke valitaan sangen vaihtelevasti ja potilaskohtaisesti eri lääkeryhmistä. Se kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi tulehduskipulääkkeistä tai

kortisonista ei ole hyöttyä. Oheen Reuma-lehti on koonnut tietoa muutamista lääkitysvaihtoehdoista.

Uudet lääkekokeilut

Osa firomyalgiapotilaista hyötyy jo jonkin aikaa käytössä olleesta duloksetiini-lääkkeestä, jonka virallinen indikaatio on diabeteksen aiheuttama neuropaattinen kipu.

Jukka-Pekka Kouri kertoo, että tuoreen lääketutkimuksen mukaan sitä voidaan käyttää myös fibromyalgian hoidossa ja 28 prosenttia fibromyalgiapotilaista tuntuisi hyötyvän lääkkeestä. Tutkimuksessa potilaiden elämänlaatu ja kivunsietokyky paranivat.

Alunperin masennustilojen hoitoon käytetystä milnasipraanista on alkanut kansainvälinen tutkimus vaikutuksesta fibromyalgiaan.Tulokset valmistuvat kahden vuoden kuluttua. Lääke vaikuttaa nonadrenaliini- ja serotoniinijärjestelmään.

Fibromyalgiapotilaalle voi sopia myös epilepsiakivun lääke pregabaliini. Tästä lääkkeestä on jo tehty useita tutkimuksia, joiden mukaan se auttaa hermokivun lisäksi unihäiriöön ja ahdistuneisuuteenkin.

Vanhastaan tutuista kipukynnyslääkkeistä edelleen eniten käytössä ovat amitriptyliini ja nortriptyliini. Näiden lääkkeiden tehosta on jo vankka tutkimustieto olemassa. Joskus voidaan fibromyalgiapotilailla esiintyvää vaikeaa

unihäiriötä hoitaa mirtatsapiinilla tai masennuskipulääke venlafaksiinilla.

Joissain tapauksissa voidaan käyttää unilääkettä, mutta pitkäaikaista käyttöä pyritään välttämään riippuvuusongelman vuoksi. Monet potilaat ovat saaneet unihäiriöön apua myös tryptofaanista.

Fibromyalgiakipuun ei kannata syödä tulehduskipulääkkeitä, koska kyseessä ei ole tulehduskipu. Jos lääke kuitenkin auttaa, kyseessä ei ole fibromyalgiakipu. Potilaalla saattaa olla muitakin vaivoja kuin fibromyalgia ja lääke onkin auttanut tuohon toiseen kipuun. Fibromyalgiakivun peruslääkkeenä voi käyttää parasetamolia annostasolla 1000 mg kerrasta kolmeen kertaan vuorokaudessa (liian pienestä annoksesta ei ole yleensä hyötyä). Jukka-Pekka Kouri toteaa, että rehellisesti on pakko myöntää, että fibromyalgiakipuun ei vielä ole löydetty lääkettä, joka vaikuttaisi taudin syihin ja olisi kaikilla potilailla tehokas.