Erosimme ja olen ehkä läheisriippuvainen, mutta haluan hänet takaisin! Mitä teen?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Erosimme ja olen ehkä läheisriippuvainen, mutta haluan hänet takaisin! Mitä teen?
Eron jälkeen olo on tyhjä, koska elämästä katoaa jotain merkityksellistä. Toiset osaavat jatkaa elämäänsä pian, toisten on vaikea päästää irti menneestä. Entiseen tiukasti takertuminen on kuitenkin este omalle eheytymiselle ja uusien mahdollisuuksien löytämiselle.
Julkaistu: 17.12.2021

Rakkausklinikalle kirjoittanut kysyjä kertoo erostaan vain vuoden seurustelun jälkeen. Kysyjän mukaan molemmat ikävöivät toisiaan, mutta mies ei halua enää yrittää. Nainen taas haluaisi kipeästi palata suhteeseen, mutta myöntää, että hänessä itsessään on ehkä läheisriippuvuuden piirteitä.

Perheneuvoja Juha Petterson sanoo, että kielteiseen läheisriippuvaisuuteen liittyy usein tunne omasta arvottomuudesta. Elämä on kenties ollut toisen varassa, ja kun ihminen jää yksin, hän on vaarassa pudota pimeään ahdistuksen ja masennuksen kuiluun.

Petterson korostaa, että tällaisessa tilanteessa ei kannata murehtia asioita yksin, vaan niitä kannattaa jakaa läheisten tai ammattilaisten kanssa. Jäljellä olevat hyvät ihmissuhteet auttavat meitä jaksamaan silloin, kun rakkaussuhde katkeaa.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Erosimme ja molemmilla on ikävä, hän ei halua yrittää mutta minä haluaisin hänet takaisin – mitä voin tehdä?

Ehdimme seurustella vain vuoden, kun miesystäväni halusi erota osaamatta eritellä miksi. Eikö hänellä ollut tarpeeksi tunteita minua kohtaan?

Minä lähdin loukkaantuneena, koska meillä oli vielä erilliset asunnot. Nyt kaduttaa hurjasti.

Ikävä on molemmilla, mutta mies ei halua yrittää enää, tai näin hän sanoi pian eron jälkeen.

Erosta on nyt hieman yli kuukausi. Olen yrittänyt vältellä yhteydenpitoa, jotta hän saisi aikaa miettiä. Epäilen, että hänellä on uupumusta, ja toki itselläni on hieman läheisriippuvuuspiirteitä.

Asumme etäällä, joten emme tapaa vahingossakaan. Haluaisin hänet takaisin ja haluaisin jotenkin antaa sekä tilaa ja vielä alleviivata, että olen tässä. Mitä voin tehdä?

Perheneuvoja Juha Petterson vastaa:

Hei! Kerrot kokemuksesta, josta on tehty monta tunteikasta biisiä ja leffaa: Miltä tuntuu, kun omaan rakkauteen ei saa vastakaikua toivomallaan tavalla. Silti odotat, että jotain kautta voisitte eron jälkeen vielä löytää yhteisen sävelen ja palata yhteen.

Kerrot katumuksesta, joka on seurausta siitä, että lähdit suhteesta. Voisi kysyä, oliko sinulla oikeastaan muita vaihtoehtoja, sillä puolisosi halusi erota. Ymmärsit tilanteen niin, ettei hänellä ollut riittävästi tunteita sinua kohtaan, jotta suhteessa olisi ollut mahdollista jatkaa. On varmasti ollut satuttavaa kuulla kumppanin eroaikeista ja tunteiden puutteesta.

Teit ratkaisun eropäätöksestä sen hetkisen tilanteen ja tunteiden perusteella. Vaikka et olisi lähtenyt suhteesta silloin kun lähdit, niin mitään varmuuttahan ei ole, että suhde olisi jatkunut.

”Parisuhteesta luopuminen on vaikeaa, koska rakkaussuhde tuo elämään merkityksellisyyttä.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Jos ymmärrän sinua oikein, kokemasi katumus on seurausta ikävän tunteesta, jota koet nyt. Parisuhteesta irti päästäminen on vaikeaa, koska rakkaussuhde tuo elämään erityistä merkityksellisyyttä. Mietinkin, mistä kaikesta itse ajattelet luopuvasi, jos päättäisit, ettet enää odota yhteen paluuta? Mitä kaikkea sellaista suhteessa oli, josta haluaisit pitää kiinni? On varmasi myös hyvä pohtia, missä määrin toiveesi ja odotuksesi voivat toteutua juuri eksäsi kanssa, ettei elämää rakentaisi liikaa turhien toiveiden varaan. Pahimmassa tapauksessa jäämällä yksipuolisesti kiinni päättyneeseen suhteeseen voit menettää mahdollisuuden uuteen rakkauteen, joka voi odottaa toisaalla.

Tärkeistä ja merkityksellisistä ihmissuhteista luopumisesta seuraa väistämättä surua. Suru voi tuntua monesti hankalalta tunteelta. Monet ihmiset pelkäävätkin aloittaa suremista, koska uskovat, ettei se pääty koskaan. Luulen, että tällainen huoli kertoo ennen muuta suruista, joiden kanssa on jäänyt yksin selviytymään.

Jotta suruista pääsisi yli, niin surija tarvitsee rinnalleen lohduttajaa. Mietinkin, onko sinulla läheisiä, joihin voisit tukeutua vaikeassa elämäntilanteessasi? Ihmisiä, joiden kanssa eron tuomaa kuormaa voisi jakaa ymmärtävässä ilmapiirissä? Läheisten kanssa keskustelemalla oman tilanteen hahmottaa myös realistisemmin. Miten esimerkiksi joku tuttusi ajattelisi suhteenne jatkumisen mahdollisuuksia?

Perheneuvoja Juha Petterson sanoo, että läheisriippuuvuden taustalla on usein aiemmin koettuja laiminlyöntejä, torjutuksi tulemista ja vähättelyä.

Viestissäsi arvioit, että sinulla on hieman läheisriippuvuutta. Vaatii uskallusta myöntää olevansa toisesta riippuvainen, ja että ilman häntä oma elämä ei tunnu täydeltä, vaan vajavaiselta ja haikealta. Ongelmallista on, jos kokemus riippuvuudesta ei ole suhteessa vastavuoroinen tai jos tuntuu siltä, että oma hyvä itsetunto on riippuvainen suhteen olemassaolosta.

Kielteiseen läheisriippuvaisuuteen liittyy usein voimakas tunne omasta arvottomuudesta. Meillä on tunne siitä, ettemme voi kokea itsemme riittävän hyväksi, jos emme saa kiintymyksen kohteeltamme hyväksyntää, huomiota ja voita häntä omaksemme.

Elämämme tuntuu olevan toisen varassa ja yksin jäädessämme olemme vaarassa pudota pimeään kuiluun, jossa odottaa vain ahdistusta ja masennusta.

Tällaisten kokemusten taustalla on monesti aiemmissa ihmissuhteissa koettuja laiminlyöntejä, torjutuksi tulemista ja vähättelyä. Liian monta kertaa, kun olemme odottaneet toisilta tukea ja turvaa, lohtua ja lämpöä, on katsottu ohi. Emme ehkä lapsuudessa ole saaneet vanhemmiltamme tai muilta tärkeiltä tuntuvilta ihmisiltä sellaista huomiota, joka olisi luonut meille kokemuksen, että omat toiveemme ja tunteemme ovat merkityksellisiä muille.

”Hyvät ihmissuhteet voivat korjata sitä, mikä meissä on mennyt rikki.”
Perheneuvoja Juha Petterson

Onneksi on olemassa hyviä ihmissuhteita, jotka voivat korjata sitä, mikä on meissä mennyt rikki: usko itseemme ja luottamus toisiin. Vastavuoroisissa lämpimissä suhteissa ystävien, kumppanin ja joskus terapeutin kanssa voimme oppia itsemme arvostamista ja tunnistamaan syvempiä kaipauksiamme. Kun toiset osoittavat aitoa kiinnostusta meitä kohtaan, itseluottamuksemme vahvistuu ja pystymme selviämään yli vaikeiden aikojen kohti uutta ja tyydyttävämpää elämää.

Luulen, että sinun olisi hyvä antaa itsellesi aikaa ja miettiä, minkälaisia voimavaroja, taitoja ja vahvuuksia sinussa on. Minkälaisista asioista olet kiinnostunut ja mikä tuo elämääsi merkitystä? Minkälaisista asioista nautit? Keiden ihmisten seurassa sinun on hyvä olla ja ketkä ovat sinun puolellasi?

Kielteistä läheisriippuvuutta voi ehkäistä sillä, että osoittaa kiinnostusta itseään kohtaan ja suuntaa energiaansa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Omiin arvostuksiin kiinni pääseminen voi vaatia paljon työtä ja se ei aina ole helppoa. Erilaiset menetelmät voivat helpottaa tässä. Linkkaan tähän yhden mallin Arvokompassista, joka auttaa hahmottamaan, miten tehdä elämästä enemmän itsensä näköistä, ks. Arvotyöskentely

Kysyt viestisi lopussa, mitä tehdä. Ehkä olet tehnyt kaiken voitavasi. Olet ilmaissut, että sinun puoleltasi ovi on auki, jos eksäsi haluaa tehdä ratkaisun ja palata kanssasi yhteen.

Joudut ehkä jonkin aikaa elämään ikävän, surun ja toivon välimailla, ennen kuin tilanne selviää. Tämänhetkinen epätietoisuus ja toisen päätöksen odottaminen on varmasti rankkaa. Ehkä voisitte eksänne kanssa sopia jostain aikarajasta, jonka jälkeen keskustelette siitä, missä mennään ja mitä suhteenne jatkosta ajattelette?

Toivon, että sinulle selviää, mitä elämääsi kaipaat ja saat sen, mitä tarvitset.

Terveisin Juha

Hae rohkeasti apua kirkon perheneuvonnasta!

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen vaikeuksista tai oman elämän solmukohdista. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä ja se on asiakkaalle maksutonta. Noin puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.

Kirkon perheneuvonnassa oli viime vuonna 16 840 asiakasta. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Perheneuvontaa tarjottiin videovälitteisesti 24 754 kertaa ja puhelimitse 12 717 kertaa. Yhteensä asiakaskohtaamisia oli yli 85 000.

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.

1 kommentti