Terve.fi

Entistäkin vaarallisempi punkkilaji leviää yhä pohjoisemmaksi

Entistäkin vaarallisempi punkkilaji leviää yhä pohjoisemmaksi

9. tarkastettava väitöstutkimus.

Puutiaisaivokuume tarttuu TBE-virusta (tick-borne encephalitis virus) kantavan puutiaisen eli punkin puremasta. TBE-viruksesta tunnetaan eurooppalainen, siperialainen ja Kauko-Idän alatyypit. Eurooppalaista virusalatyyppiä levittää puutiainen (Ixodes ricinus) ja kahta muuta niin sanottu taigapuutiainen (I. persulcatus). Länsi-Euroopasta, myös Suomesta, on aiemmin löydetty vain puutiaista ja vain eurooppalaista virustyyppiä.

Puutiaisaivokuumetta ei esiinny läheskään kaikkialla siellä missä puutiainen tai taigapuutiainen elää, sillä viruksen esiintyminen riippuu ilmasto- ja ekologisista olosuhteista. Suomessa tunnettuja puutiaisaivokuumealueita ovat Ahvenanmaa ja Turun saaristo, Kokkolan saaristo, Isosaari Helsingin edustalla, Lappeenrannan seutu ja vuodesta 2008 lähtien Simo. Yksittäisiä tautitapauksia on viime vuosina havaittu myös Närpiössä ja sen ympäristössä, Varkaudessa, Kuopion seudulla ja Kotkan saaristossa.

MMM Anu Jääskeläinen keräsi väitöstyössään puutiaisia kaikilta sekä tiedossa olevilta että epäillyiltä puutiaisaivokuumealueilta Suomessa sekä Venäjän Karjalassa ja Burjatiassa ja tutki TBE-viruksen esiintymistä ja ominaisuuksia. Hän havaitsi, että Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Helsingin Isosaaressa ja Lappeenrannan seudulla puutiaisista korkeintaan noin yksi prosentti kantoi eurooppalaistyypin TBE-virusta.

Tutkimuksen aikana kävi ilmi, että myös taigapuutiainen on levittäytynyt Suomeen: niitä esiintyi länsirannikolla Närpiössä, Kokkolan saaristossa ja Simossa. Kokkolan taigapuutiaisista yksi prosentti kantoi siperiantyypin TBE-virusta, joka näyttää aiheuttavan vakavamman sairauden kuin eurooppalainen virustyyppi.

Yllätyksenä tutkijoille tuli se, että Simossa – joka on maailman pohjoisin puutiaisaivokuumeen esiintymisalue – elävä taigapuutiainen levittääkin eurooppalaistyyppistä TBE-virusta siperiantyypin sijasta.

Venäjän Karjalassa esiintyi sekä eurooppalaista että taigapuuutiaista, Burjatiassa vain taigapuutiaista. Näilläkin alueilla yksi prosentti punkeista kantoi TBE-virusta.

“Suomalaisissa TBE-viruskannoissa näkyi pientä geneettistä eriytymistä. Tämä kertoo siitä, että puutiaisaivokuumealueet säilyvät meillä talvien yli sen sijaan, että joka kesä tarvittaisiin esimerkiksi muuttolintujen tuomia uusia viruskantoja”, Jääskeläinen kertoo.

On ennustettu, että ilmaston lämpenemisen myötä puutiaisaivokuume siirtyisi Keski-Euroopasta pohjoisemmaksi. Suomessa puutiaisaivokuume onkin levinnyt viime vuosina uusille alueille, mahdollisesti muuttuneen ilmaston ansiosta. Toisaalta taigapuutiainen pärjää ankarammassa ilmastossa kuin puutiainen.

“Taigapuutiaisen löytyminen Suomesta on merkittävää sekä puutiaisaivokuumeen että muiden puutiaisvälitteisten tautien esiintymisen kannalta”, Jääskeläinen toteaa.

Jääskeläinen kehitti väitöstyössään myös testin akuutin puutiaisaivokuumeen toteamiseksi; testi on jo otettu diagnostiseen käyttöön HUSLABissa.

Anu Jääskeläinen väitteli 9.9.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 05.09.2011

Lue lisää:

Julkaistu: 16.9.2011
Kommentoi »