Mikä on muffin top suomeksi? kysyy Maria Borelius, ruotsalainen tiedetoimittaja ja hyvinvointikirjailija. Sehän on vatsamakkara.

– Tosiaan, makkara! Maria naurahtaa.

Puhumme vyötärölihavuudesta, joka on usein matala-asteisen eli hiljaisen tulehduksen näkyvin oire.

Maria on tullut Suomeen kertomaan kirjastaan Hyvinvoinnin vallankumous ja sen takana olevasta kokonaisesta elämäntavasta, joka tähtää hiljaisen tulehduksen kukistamiseen. Kirja ilmestyi suomeksi syksyllä 2018.

Matala-asteinen tulehdus tarkoittaa tulehdusta, inflammaatiota, joka kytee elimistössä ja sotkee immuunijärjestelmää. Etenkin rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita, mutta tulehdus voi muhia myös esimerkiksi suussa.

Tällainen kroonistunut tulehdus voi sysätä liikkeelle monia pitkäaikais­sairauksia: kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oire­yhtymän. Se saattaa lisäksi altistaa syövälle, dementialle ja ennenaikaiselle ikääntymiselle.

Hiljaisen tulehduksen takana on useimmiten epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, liikkumattomuus ja stressi. Huonoon ruokavalioon sisältyy yleensä paljon sokeria, valkoista vehnää, prosessoituja elintarvikkeita ja transrasvaa.

Hankalinta on, että tulehdusta on vaikea havaita. Yksi oire on suolisto-ongelmat.

Lue myös: Hyvä ruoka nujertaa tulehdusta

Vatsa vaivasi ja turposi

Maria Borelius, 58, istuu edessäni hoikkana, pirteänä ja hyvinvoinnista hehkuvana. Noin kuusi vuotta sitten Marian olo oli kovin toisenlainen.

Hänellä oli neljä aikuista lasta, aviomies sekä kiinnostavia töitä. Maria asui Lontoossa ja matkusteli paljon.

– Olin 52-vuotias, aktiivinen ja monessa mukana, mutta tunsin itseni välillä 80-vuotiaaksi. Olin jotenkin täysin voimaton, loputtoman väsynyt.

Maria heräsi tarkastelemaan ­elämäänsä kriittisesti. Hänellä oli selkäkipuja, vaihde­vuosioireita ja epämääräisiä suolisto­vaivoja, kuten turvotusta.

– Kannoin mukanani pientä tyynyä selän takia, enkä pystynyt liikkumaan niin paljon kuin olisin halunnut. Eniten minua huolestutti alakuloinen mieleni. Surin sitä, että lapset olivat jo aikuisia, ja mietin, mitä minulle nyt tapahtuu.

Tiedetoimittajana työskennellyt Maria alkoi selvittää, voisivatko asiat olla toisin.

Hän ei nähnyt paljon vikaa ruokailu­tottumuksissaan. Nuoruuden bulimian jälkeen hän oli oppinut syömään paljon kasviksia ja käyttämään oliiviöljyä. Silloin kun siltä tuntui, hän ei kuitenkaan epäröinyt leipoa jälkiruoaksi suklaakakkua tai syödä jäätelöä keskellä yötä.

Marian silmiin osui sattumalta kirja, jossa viisi­kymppinen kanadalainen hyvinvointi- ja fitnessharrastaja Tosca Reno kertoi treeniohjelmastaan ja ruokavaliostaan. Siinä korostui proteiinien, kasvisten ja hyvien rasvojen osuus.

Siitä alkoi Marian neljä vuotta kestänyt tiedonhankintamatka, joka vei hänet eri puolille maailmaa.

Hän haastatteli lääkäreitä, tutkijoita, henkilökohtaisia valmentajia sekä uskonnollisten liikkeiden tuntijoita Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa ja Englannissa.

Vierailipa hän Etiopiassakin, jossa on museossa esillä vanhin nykyihmisen esiäiti Lucy.

Kun Marian tutkimukset etenivät, hän tajusi, että hiljainen tulehdus tekee ihmisestä paitsi vyötärölihavan myös väsähtäneen ja innottoman. Jatkuva istuminen ja stressi pahentavat sitä.

Tulehdusta voidaan mitata herkällä CRP-­verikokeella, mutta siinä Maria ei käynyt. Ajan kuluessa hän kuitenkin vakuuttui, että kehossa kytevä tulehdus oli hänen ongelmiensa takana.

– Monissa yhteisöissä, joissa ihmiset elävät keskimäärin pidempään ja terveempinä, harjoitetaan hengellisyyttä. Se herätti uteliaisuuteni toden teolla.

Myös intialainen ayurveda-filosofia veti Mariaa puoleensa. Sen mukaan suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa.

Tuhansia vuosia vanha ayurveda ei perustu tieteellisiin tutkimuksiin, vaan suurten ihmisjoukkojen terveyden seurantaan.

– Se on erittäin älykäs tapa tarkastella ihmistä, Maria sanoo.

Kaikesta tästä syntyi kirja, joka on vetävä kuin dekkari. Siinä on paljon tietoa ravinnosta, ihmisen perimästä ja geeneistä.

Alakulo väheni

Marian kokemuksen mukaan hiljaiseen tulehdukseen auttavat sopiva ruokavalio, liikunta, hengellisyys sekä bliss-­hetket eli autuuden hetket. Ne ovat luonnon, musiikin ja taiteen tuomia nautintoja, jotka saavat tuntemaan yhteenkuuluvuutta kaiken kanssa. Terveys on kokonaisvaltaista.

Mikä kaikki on nyt Marian elämässä toisin? Ensimmäinen muutos hänen voinnissaan oli alakulon väheneminen.

– Aloin tuntea olevani taas oma itseni ja katsoa eteenpäin. Elinvoimani on palautunut, vaikka kehoni vanheneekin.

Myös selkäkipu on hävinnyt. Marian paino on pudonnut viitisen kiloa, ja kehon koostumus on muuttunut. Rasvan tilalle on tullut lihaksia. Aiemmin liikunta oli satunnaista. Nyt tahti on toinen.

– Liikunta vaikuttaa suoraan mieli­alaani. Pyrin liikkumaan kuutena päivänä viikossa.

Maria harrastaa erityisesti raskasta ­kuntosalitreeniä. Sen lisäksi hän ulkoilee ja joogaa.

Yöunet ovat säännölliset. Hän menee nukkumaan illalla yhdentoista aikaan ja herää aamulla puoli seitsemältä.

Vatsamakkara ei ole sulanut kokonaan, mutta on paljon pienempi.

– Aiemmin en viihtynyt kehossani, mutta nyt on toisin. Parasta on, että kognitiiviset kykyni ovat kohentuneet. Mieli toimii kirkkaammin.

Simpanssin mieli

Elämätapojen muuttaminen perusteellisesti ei ole helppoa. Maria kertoo kirjassaan myös epäonnistumisen hetkistään.

– Kyse ei ole yhdestä askeleesta, jonka ottamalla asiat muuttuisivat. Mehän olemme tapojemme orjia. Teemme hyviä ja huonoja valintoja tottumuksen voimalla.

Miksi niin käy? Marian mukaan ihmisen mielessä taistelee kaksi eri tietoisuutta: toinen on ajattelevan, harkitsevan ihmisen tietoisuus ja toinen alkukantaisempi, simpanssin tietoisuus.

– Tärkeintä on, että tiedostaa nämä äänet päässään. Vaikka minulla on paljon tietoa, kuuntelen välillä simpanssia ja valitsen väärin.

Maria kehottaa armollisuuteen itseä kohtaan. Välillä hän itsekin unohtaa, miten hän haluaa syödä.

– Varsinkin, jos olen juonut lasin viiniä, se unohtuu helposti.

Se ei kuitenkaan ole vaarallista eikä siihen pidä jäädä rypemään.

– Itselle on hyvä olla lempeä ja edetä pienin askelin. Syyllisyyden voi unohtaa.

Jokainen päätös vaikkapa ruoan suhteen kannattaisi tehdä tietoisesti, ajatuksella.

Välillä herkkujakin

Marialla on muutama periaate. Jos joku muu on valmistanut hänelle ruokaa, hän syö kaikkea, samoin juhlissa.

– Silloin en rupea erittelemään, mitä voin syödä ja mitä en.

Mutta se, että söisi mitään ajattelematta pikkuleivät pöydältä, on taaksejäänyttä.

– Pyrin siihen, että syön herkkuja vain silloin, kun se tuo elämääni lisäarvoa. En ahmi pitsanloppuja tavallisena arki-iltana yksinäni.

Maria Boreliuksen mukaan elämänmuutoksen voi aloittaa aamiaisesta.

– Perinteinen aamiainen, jossa on paahtoleipää ja sokerista appelsiinimehua, ei ole terveellinen. Suosittelen smoothieta, joka pitää verensokerin tasaisena.

Maria tekee smoothien mantelimaidosta, proteiini- ja viherjauheesta, pinaatista, marjoista, pähkinöistä ja siemenistä.Mausteeksi tulee hyppysellinen kanelia.

Toinen askel voisi olla se, että liikkuu itsensä hikeen joka päivä.

Marian yllätti yksi asia: alkoholi. Hän oli tottunut ajattelemaan, ettei juuri juo, mutta huomasikin juovansa aika usein.

– Olen vähentänyt sitä, mutta juon edelleen joskus lasin hyvää viiniä.

Maria suhtautuu ruoanlaittoon, makuihin ja mausteisiin nyt uudella tavalla.

– Kurkuma, chili ja inkivääri sekä hyvin monet yrtit ehkäisevät tulehdusta. On ihanaa miettiä, miten vaikkapa rosmariini, timjami tai juustokumina sopii mihinkin. Enää en kaada kaiken päälle kermaa.

Hyvä ruoka hoitaa

Ravinnosta on tärkeää saada antioksidantteja, omega-3-rasvahappoja, kuituja ja probiootteja.

Maria valitsee usein rasvaista kalaa, kuten lohta. Hän syö myös edullista savusilakkaa sekä pienissä säilyke­purkeissa myytäviä kaloja, sardiineja, makrillia ja silliä.

Myös pähkinät ja siemenet sisältävät hyviä rasvoja. Marjat ovat todellista terveysruokaa. Marian suosikki on puolukka.

– Hedelmistä syön lähes kaikkea mutta banaania ja mangoa vain urheilusuorituksen jälkeen yhdessä proteiinin kanssa. Ne ovat niin makeita.

Kahviakin Maria juo, yhden tai kaksi kuppia päivässä. Kahvissa on hyödyllisiä polyfenoleita. Teetä hän rakastaa.

Jälkiruokatarjottimella voi silloin tällöin olla lampaan- tai vuohenjuustoa, jotka eivät nosta verensokeria nopeasti taivaisiin.

Maitohappokäytetyt eli fermentoidut kasvikset ovat hyvin terveellisiä suolistolle. Kaalien ja sipulikasvien sisältämät rikkiyhdisteet hillitsevät tulehdusta.

Täysjyväviljat ovat hyviä kuidunlähteitä. Kaurapuuron Maria maustaa kurkumalla, kardemummalla ja mustikoilla.

Ennen kaikkea ruokaa tulee rakastaa, sillä hyvä ruoka hoitaa kehoa ja mieltä. Silti nykyään on vaikea tietää, miten pitäisi syödä. Ruokafilosofioita ja uusia muoti­dieettejä ilmestyy jatkuvasti lisää.

– Sen tiedämme, että länsimaissa syödään nyt liikaa sokeria sekä prosessoitua ruokaa, jossa on paljon transrasvoja.

Maria itse sanoo tuntevansa kehossaan, että hiljaista tulehdusta ei enää ole.

– Vatsani on rauhoittunut. Annan sille myös lepotaukoja pari kertaa viikossa paastoamalla 14–16 tuntia, alkuillasta seuraavaan aamupäivään.

Hengellisyys tuo rauhaa

Marian uuteen elämäntapaan kuuluu myös hengellisyys. Se vähentää stressiä ja tuo sisäistä rauhaa. Meditoinnista ja rukoilemisesta on tullut tärkeitä.

– Saan hyvän alun päivälle, kun meditoin ja rukoilen 20 minuuttia heti herättyäni. Tässä järjestyksessä, sillä Jumalalle ei voi puhua, jos ei ensin kuuntele.

Hengellisyys on myös kiitollisuutta ja ihmetystä. Maria on löytänyt jopa uskonsa uudestaan. Siitä hän ei paljon puhu, mutta kertoo, että on alkanut käydä kirkossa.

– Se on tuonut minulle paljon mielenrauhaa ja tyyneyttä.

Autuaita bliss-hetkiä suo myös musiikki, erityisesti jazz. Maria laulaa lontoolaisessa kuorossa.

Eikä luontoa voi unohtaa. Marian lempi­puuhaa on käveleminen ulkona mäntyjen ja maan tuoksua aistien. Se rauhoittaa ajatukset ja muistuttaa siitä, että me kaikki olemme yhtä.

– Vaikka vanhenee, kannattaa aina miettiä, mikä omassa elämässä olisi vielä mahdollista. Olen ymmärtänyt, että elämäni ei olekaan ohi. Ikäni tuoma viisaus onkin rikkautta.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2019