Auttaako puhekuntoutus ikääntyneiden afasiaan?

Pystytäänkö puhekuntoutuksella palauttamaan ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden menettämä puhekyky? Siihen etsitään vastausta pääkaupunkiseudulla alkaneella kontrolloidulla puheen kuntoutustutkimuksella. Tähänastiset tutkimukset maailmalta ovat antaneet asiasta toistaiseksi ristiriitaisia tuloksia.

Puheen muodostamisen tai ymmärtämisen aivoperäinen häiriö eli afasia johtuu hallitsevan eli yleensä vasemman aivopuoliskon rakennevaurioista. Puhekyvyn menetys on yleinen aivoverenkierto- aivovamma- ja aivokasvainpotilailla.

Pelkästään pääkaupunkiseudulla joka vuosi noin 150 200 eläkeikään ehtinyttä aivohalvauspotilasta menettää sairauden myötä puhekykyään. Sairauden vaikeusasteesta riippuen osa menettää kokonaan kykynsä tuottaa ja ymmärtää puhetta. Osa pystyy tuottamaan vain yksittäisiä sanoja ja osalla puhe muuttuu täysin merkityksettömäksi sanasolinaksi. Puhehäiriöiden lisäksi potilaat kärsivät usein myös kirjoittamisen ja lukemisen häiriöistä sekä muista toiminnan vajavuuksista.

- Kaikki aivojen hermosolut eivät yleensä aivohalvauksessa tuhoudu. Osalla potilaista terveet solut korvaavat tuhoutuneiden solujen tehtäviä ja esimerkiksi puhehäiriöt saattavat ajan myötä korjaantua ainakin osin itsestään. Tällainen adaptaatio tapahtuu yleensä puolen vuoden vuoden kuluessa sairauskohtauksesta, geriatrian erikoislääkäri, dosentti Timo Strandberg perustelee, miksi juuri käynnistyvään tutkimukseen otetaan vain potilaita, joiden sairaudesta on kulunut vähintään yksi vuosi.

Vanhukset usein vailla puheterapiaa

Aivohalvauksesta toipumisessa on tärkeätä paitsi varhainen pääsy hoitoon, myös varhainen kuntoutus. Esimerkiksi nuorilla potilailla puheterapia kuuluu automaattisesti Kelan korvaamaan kuntoutusohjelmaan. Käytännössä vanhemmat potilaat jäävät usein kuntoutuksen ulkopuolelle tai yksityisen hoidon varaan.

- Tavoitteena on nyt tutkia puheterapian tehoa iäkkäillä eli yli 60-vuotiailla potilailla. Kaikille potilaille tehdään ennen tutkimuksen alkua muun muassa tarkka ja suuritöinen puhetesti eli niin sanottu WAB (Western Aphasia Battery) testi.

Elämänlaatua mitataan usealla mittarilla, muun muassa juuri äskettäin Stroke-lehdessä julkaistulla ja varta vasten afaatikoille tarkoitetulla testillä. Potilaille tehdään myös yleisiä toimintakykyä mittaavia testejä, Meilahden sairaalassa työskentelevä Timo Strandberg selvittää.

Tutkimus, johon parhaillaan etsitään potilaita, tehdään yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton sekä Suomen Afasiasäätiön ja Helsingin yliopiston logopedian laitoksen kanssa. Siihen on määrä ottaa satakunta potilasta, jotka satunnaistetaan kolmeen ryhmään. Osalle annetaan intensiivistä, yksilöllistä puheterapiaa, osa käy Afasialiiton järjestämissä ryhmäkuntoutustilaisuuksissa ja osa toimii kontrolliryhmänä. Kuntoutusjakson jälkeen potilaille tehdään uusintatestit.

Joka toisen potilaan puhe puuroutuu

Vuosittain noin 14 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön, aivohalvaukseen tai vuorokaudessa ohimenevään TIA-kohtaukseen. Noin kolmannes potilaista menehtyy ja lopuista joka toisen on arvioitu kärsivän saavan puhehäiriöitä ja kolmannes potilaista invalidisoituu muuten.

Arvioiden mukaan joka seitsemäs tuhannesta 64 75-vuotiaasta suomalaisesta sairastuu nykyisin aivohalvaukseen. Yli 85-vuotiaissa määrä on jo kolminkertainen. Väestön ikääntyessä aivohalvausten määrä tulee kaiken aikaa kasvamaan.

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen keskeisiä riskitekijöitä. Verenpaineen alentamisella onkin laskettu voitavan vähentää aivohalvausriskiä selvästi. Nykyisin kuitenkin vain noin puolet verenpainepotilaista on hoidossa ja heistäkin puolet saa riittämätöntä hoitoa. Myös kolesterolitasoa alentavien statiinilääkkeiden on tutkimuksissa todettu vähentävän aivohalvausriskiä.

Lähde: Duodecim

Lue lisää:

Kymmenen kysymystä aivoverenkiertohäiriöstä