Terve.fi

Älylaitteet eivät kuulu makuuhuoneeseen

Älylaitteet eivät kuulu makuuhuoneeseen
Itä-Suomen yliopiston dosentti Henri Tuomilehto sanoo, etteivät älylaitteet kuulu iltaan, jos tarkoituksena on laittaa yöpuulle.
Julkaistu: 14.7.2016

Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Oivauni-uniklinikalla työskentelevä Henri Tuomilehto sanoo, etteivät älylaitteet kuulu iltaan, jos tarkoituksena on laittaa yöpuulle. Hän puhuu älylaitteiden aivoja aktivoivasta vaikutuksesta, mikä osalla ihmisistä aiheuttaa unettomuutta.

– Ylipäänsä ihmiset nukkuvat vähemmän kuin kuvittelevat nukkuvansa. Uniaikaa syövät ilta-aikaan tehtävät kotityöt, television katsominen ja etenkin sängyssä tapahtuva älylaitteiden käyttö. Sitä kuvittelee menevänsä nukkumaan tiettyyn aikaan, mutta todellisuudessa selaa nettiä vielä tuntia myöhemmin. Unesta ei kuitenkaan saisi tinkiä.

Tuomilehto huomauttaa myös, että vaikka uniaikaa olisi budjetoitu esimerkiksi seitsemän tuntia, niin useimmiten siitä katoaa puolesta tunnista tuntiin.

Tuomilehto hoitaa työssään pääasiassa työikäisiä ihmisiä. Hänellä on kokemusta myös huippu-urheilijoiden unenhuollosta, sillä hän tekee yhteystyötä suomalaisten jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen, Suomen Olympiakomitean ja Hiihtoliiton kanssa.

Älylaitteiden sinivalo valvottajana?

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että erityisesti elektronisten laitteiden sininen valo häiritsee melatoniinin eritystä ihmisissä.

– Normaalisti melatoniinin eli niin sanotun pimeähormonin eritys käynnistyy hämärässä tai pimeässä ja ihmistä alkaa väsyttää. Sinivalo sitä vastoin vaikuttaa samalla tavalla kuin esimerkiksi valohoitolamppu, jota käytetään aamulla piristämään.

Tuomilehdon mukaan kukaan ei vielä tiedä tarkkaan älylaitteiden ja erityisesti sinivalon hormonaalisia vaikutusmekanismeja, mutta hän kokee yleisesti elektronisten laitteiden aktivoivan vaikutuksen olevan tärkein uneen haitallisesti vaikuttava mekanismi.

Sinivalon välttämiseksi on saatavilla monenlaisia laitteita ja sovelluksia. Niiden toimivuuteen nukahtamisen suhteen sekä Tuomilehto että Helsingin yliopiston akatemiatutkija Tarja Stenberg ovat epäileväisiä.

– Älylaitteista tulee sinisen valon lisäksi paljon muuta mieltä kiihdyttävää, joka pitää aivokuoren virkeänä, Stenberg sanoo HS:n haastattelussa.

Univaikeuksista kärsiville Stenberg suosittelee olemaan katsomatta sinistä valoa tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Hyvä uni on arvostettava kokonaisuus

Tuomilehto kertoo, että kaikilla ihmisillä unenhuolto on hieman erilaista, mutta kun käyttäytymistä ja toimintatapoja uniongelmien vuoksi käydään asiakkaan kanssa läpi, niin usein löytyy samanlaisia unta häiritseviä asioita.

Työstressi heikentää monien ihmisten yöunia, ja monilla onkin taipumus ajatella, että kesälomalla sitten kuitataan koko vuoden univelat. Tuomilehdon mukaan viime hetken korjausliikkeistä ei ole juurikaan apua, sillä arjen hyvät unitottumukset ja rutiinit ovat hyvän unen kulmakiviä.

– Ihmisillä on tapana mennä hampaat irvessä kohti lomaa ja kuvitella, että lomalla heillä on aikaa nukkua kunnolla. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että jos on pitkään nukkunut huonosti, niin loma menee pelkästään toipumiseen.

Tuomilehdon mukaan suurin unenlaatuun vaikuttava tekijä on yleisesti terveelliset elämäntavat. Muutama huonosti nukuttu yö ei ole merkitsevää, vaan unta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja sitä tulisi arvostaa.

– Unta täytyy arvostaa, nukkumisen pitäisi olla päivän kohokohta. Uniongelmaiset ymmärtävät hyvän unen merkityksen.

Lähteet:

Henri Tuomilehdon haastattelu 13.7.2016

Kommentoi »