Helsingin yliopiston tutkijat Suomessa ja Paul Scherrer instituutin (PSI) tutkijat Sveitsissä ovat ratkaisseet VEGF (vascular endothelial growth factor) -reseptorin ja siihen sitoutuneen kasvutekijän (VEGF-C) kiderakenteen. Näiden molekyylien kiderakenteen selvittäminen edesauttaa sellaisten uusien syöpälääkkeiden kehittämistä, joilla estetään syöpäkasvainta ruokkivien verisuonien ja syöpäsolujen leviämisreitteinä toimivien imusuonien syntyminen syöpäkasvaimeen ja sitä ympäröivään kudokseen.
Syöpäsolut kasvavat ja leviävät hyödyntämällä viereisten kudosten veri- ja imusuonia. Syöpäsolut kiihdyttävät verisuonien kasvua syöpäpesäkkeisiin erittämällä VEGF-kasvutekijöitä ympäristöönsä. Verisuonien kasvun estäminen onkin syöpäterapian uusia tavoitteita.
VEGF-kasvutekijät ja niiden viestejä välittävät reseptorit ovat keskeisiä lääkesuunnittelun kohteita. Nyt julkaistun tutkimuksen kohteena ollut VEGF-reseptori (VEGFR-2) on näistä tärkein.
Suomalainen tutkimusryhmä löysi VEGF-C -kasvutekijän vuonna 1996 ja osoitti sen vaikuttavan imusuonien kasvuun, syöpäsolujen leviämiseen ja hiljattain saatujen tulosten mukaan myös syöpäpesäkkeiden verisuoniston kasvuun (Tammela ym. Nature 2008).
Tänään arvovaltaisessa Yhdysvaltain tiedeakatemian lehdessä (PNAS) julkaistavan suomalais-sveitsiläisen yhteistyön tulokset helpottavat verisuonikasvun estäjien atomimittakaavan tarkkaa suunnittelua ja antavat tärkeää uutta tietoa VEGF-kasvutekijöiden ja niiden reseptorien toiminnasta.
Tulokset perustuvat pitkäaikaiseen VEGF-kasvutekijöiden tutkimukseen ja tutkimusryhmien väliseen tiiviiseen yhteistyöhön.
Tutkimustyössä käytettiin kymmenien miljoonien eurojen sveitsiläistä laiteinvestointia, niin sanottua Swiss Light Source -synkrotronia, ja tutkimus sai tukea muun muassa Euroopan Unionilta.
Lähde: Helsingin Yliopiston tiedote 18.1.2010
Lue myös:
Onko olemassa hyvänlaatuista syöpää?
