Journal of Dental Research –lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui kaikkiaan 253 parodontiitista eli kiinnityskudostulehduksesta kärsivää aikuista koehenkilöä. Heille jokaiselle suoritettiin parodontologinen hoito kirurgisesti modifioidulla Widmanin läppätekniikalla. Toimenpiteen aikana kirurgi laittoi osalle potilaista ienkudoksen alapuolella olevaan leukaluuhun fibroblastikasvutekijä 2 –proteiinia (FGF-2), jonka pitoisuus oli joko 0.2, 0.3 tai 0.4 prosenttia. Osa potilaista ei saanut FGF-2-proteiinia laisinkaan.
36 viikon seuranta-ajan jälkeen minkä tahansa verran FGF-2 –proteiinia saaneilla koehenkilöillä havaittiin olevan enemmän luu- ja kiinnityskudosta tulehduksesta kärsineillä ja sittemmin hoidetuilla alueilla, verrattuna ryhmään, jonka jäsenille suoritettiin vain kirurginen parodontologinen hoito. Eroa eri ryhmien välillä ei kuitenkaan havaittu siinä, kuinka hyvin ikenet olivat kiinnittyneet hampaisiin.
Toimenpiteen todettiin tutkimuksessa olevan turvallinen, sillä mitään kliinisiä turvallisuusriskejä siihen ei havaittu liittyvän.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat vahvasti siihen, että FGF-2 –proteiinin käyttö parodontiitin hoidossa voi olla tehokasta.
Mikä parodontiitti?
Parodontiitilla eli kiinnityskudostulehduksella tarkoitetaan bakteerien aiheuttamaa suun kiinnityskudosten (ien, juurenpinnan sementti, hammasta ympäröivä osa leukaluuta ja niitä yhdistävät sidekudossäikeet) tulehdusta, minkä seurauksena hampaat menettävät pehmyt- ja kovakudostukea ympäriltään.
Parodontiitti ilmenee ienverenvuotona. Ikenet ovat punaiset ja turvonneet, joskus ientaskuista voi tulla myös märkävuotoa. Potilaalla on usein pahan hajuinen hengitys sekä paha maku suussa. Kudostuhon edetessä sairastuneet hampaat alkavat liikkua ja niiden asentoon voi tulla muutoksia. Jos parondontiittia ei hoideta, hammas irtoaa lopulta kokonaan. Joskus parodontiitti voi edetä hyvinkin pitkälle ilman että oireita ilmaantuu laisinkaan.
Parodontiitti on yleisimpiä suun terveysongelmia aikuisilla ihmisillä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Suomessa parodontiittia esiintyy enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa, kertoo THL. Terveys 2000 –väestötutkimuksessa selvisi, että peräti yli 60 prosenttia hampaallisista 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista kärsii jonkinasteisesta parodontiitista, eli heillä on vähintään yksi hammas, jossa ientasku on vähintään neljä millimetriä syvä tai suurempi.
