Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että äitien yksinäisyyttä aiheuttavat tyypillisimmin ihmissuhteiden määrälliset tai laadulliset puutteet. Yksinäisyyden kokemukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä.
Mistä yksinäisyyden tunteet sitten voivat saada alkunsa? Äitiyden tuoma elämänmuutos ja entisestä elämästä vieraantuminen luovat riskin tulla yksinäiseksi äitiyden varhaisvaiheessa. Jo raskausaika voi jollain tapaa johtaa vieraantumiseen entisestä elämästä, kun raskaus rajoittaakin ennen raskautta elämään kuuluviin aktiviteetteihin osallistumista. Tutkimuksessa tarkastellaan näkökulmaa nykyäiteihin, joilla äitiys ei enää välttämättä täytä koko elämää, vaan naisen elämässä voi olla muitakin, jopa yhtä tärkeitä, elämänvaiheita. Kun sitten käykin niin, että lasten tarpeet menevät omien tarpeiden edelle elämässä, voi äidin oma identiteetti jäädä hoitamatta. Tästä voi aiheutua itsestä eristäytymistä ja oman itsensä unohtamista.
Yhteisöllisyys lastenkasvatuksessa on muuttunut rajusti vuosikymmenien aikana. Äidit väsyvät myös siitä, että vastuu kodin arjen huolehtimisesta jää äidille. Äitien palatessa ansiotyöhön, äidin vastuu arjesta ei välttämättä muutu. Äidit voivat kokea yksinäisyyttä myös parisuhteessa, josta puuttuu yhteisvastuullinen vanhemmuus ja arjen toimintojen jakaminen.
Yksinäisyys voi olla vain sitä, että ei jaksa olla yksin omien ajatustensa kanssa. Yksinäisyys oli tutkimuksessa esiintyvien äitien mielestä pääasiassa tuskallista, mutta toisinaan nautinnollistakin. Tuskallinen yksinäisyys aiheuttaa tuskaa ja tyhjyyden tunnetta sekä sosiaalista riittämättömyyttä. Osa taas voi hakeutua olemaan yksin saadakseen tilaa itselleen.
Tutkielmassa tarkasteltujen teorioiden pohjalta yksinäisyyden on katsottu vaikuttavan negatiivisesti ihmisen terveydentilaan, altistavan syrjäytymiselle ja ylipäänsä aiheuttavan huonoa elämänlaatua. Myös masennus voi johtua yksinäisyydestä. Yksinäisellä ihmisellä voi olla vaikeuksia ylläpitää olemassa olevia ihmissuhteita saati sitten luoda uusia kontakteja.
Tutkielmassa todetaan, että läheiset ja samanhenkisiksi koetut ihmissuhteet tuovat valoa yksinäisyyteen. Äitien kokemuksien mukaan he kaipaavat vertaisäitiyttä, isän tukea kasvatus- ja kodinhoitovastuussa sekä lähellä asuvia läheisiä tukemaan äitiyttä. Vertaisäitiyttä voi nykyään kohdata muun muassa erilaisissa kerhoissa tai hiekkalaatikon äärellä.
Tutkimuksessa päädyttiin ajatukseen, että äitejä on tärkeää tukea etenkin äitiyden alkuvaiheessa. Suomalainen äiti onkin eniten elämässään yksin juuri silloin, kun eniten tarvitsisi ihmisiä ympärilleen – tullessaan äidiksi.
Lähde:
Jäppinen, Saara & Vainikainen, Karoliina. Äidin Yksinäisyys – kokemuksia äitiydestä ja yksinäisyydestä. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2007
