Tulevaisuuden yleislääkäri voisi palvella entistä jämäkämmäksi rakennetulla perustasolla lähi(ö)lääkärinä, jonka työssä painottuu kliininen pätevyys. Lähiölääkäri olisi mukana potilaan verkostossa rinnallakulkijana ja auttamassa tekemään päätöksiä ja valintoja, jotka liittyvät terveyteen, hahmottelee Lääkäriliiton Pohjois-Suomen piiriylilääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Annu Tertsunen Pohjolan Lääkäripäivillä 2016.
Annu Tertsunen. Kuva: Sanna Tarvainen
– Sote-uudistuksessa on puhuttu paljon perustason palveluiden kehittämisestä. Meneillään on vaativien hoitojen keskittäminen. Täytyy pitää huoli myös siitä, ettei ruohonjuuritason potilaan ja lääkärin kohtaaminen häviä palveluista. Näen lähiölääkärin toimenkuvan positiivisena, mutta haasteellisena, kun ajatellaan esimerkiksi leikkauksia, joilla supistetaan lääkärien koulutusta yliopistomaailmassa.
Korostuuko sittenkin eettinen rooli?
Mihin suuntaan lääkärien työnkuvat kehittyvät?
– Tuleeko lääkäristä jatkossa tutkiva ja kehittävä innovaattorilääkäri vai potilaansa lääketieteellinen personal trainer? Ihmisläheinen lähi(ö)lääkäri vai vaikuttavuusanalyyseihin toimintansa perustava data-analyytikko? Vai korostuuko lääkärin työssä eettinen rooli ja inhimillisen elämän puolustaminen vaiko käsityöläisyys? pyörittelee Tertsunen.
Paineita, paineita!
Monenlaiset muutospaineet ja yhteiskunnalliset seikat vaikuttavat lääkärin rooliin. Tieto lisääntyy – ehkä tuskakin lisääntyy?
Yksilöllistyvä lääketiede ja digitalisaatio tuovat muutoksiaan potilaan ja lääkärin suhteeseen. Markkinoille tuodaan entistä personoidumpia hoitoja samaan aikaan, kun meillä on valtaisat poliittiset paineet rajoittaa yhteiskunnan tarjoamia hoitoja. Ehkä lääkärin ristipaine ei ainakaan hellitä, tuntuu Tertsunen viestivän.
Vaaditaanko lääkäreitä keittämään keitto naulasta? Ainakaan vastaanotolla eivät ole enää yksin lääkäri ja potilas, vaan mukana ovat omalla tavallaan myös kukkaro, lakimies, omaiset ja media, myös sosiaalinen media, jossa potilas voi ryöpsäyttää välittömästi ilmoille kommenttinsa lääkäristään ja hoidostaan.
– Potilaat toivovat hyvää vuorovaikutusta ja perusteellista keskustelua vastaanottotilanteessa, ja samanaikaisesti organisaatio lyhentää vastaanottoajan pituutta lisätäkseen laskennallista tehokkuutta, kuvaa Tertsunen.
– Potilaiden tietomäärä ja samalla vaatimustaso kasvavat – mikä on hyvä asia – mutta tämä edellyttää lääkäriltä paitsi yhä laajempaa kokonaisnäkemystä lääketieteeseen, myös kyseisen vaivan osalta syvemmälle menevää erityisosaamista.
Lähteet:
Tertsusen puheenvuoro Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa 24.2.2016
Pohjolan Lääkäripäivien tiedote
Tertsusen luentotiivistelmä
Lue myös:
Onko vaativa potilas vain myytti?
Avoin priorisointi tuli Suomeen: mitä maksetaan julkisesta kukkarosta?
