The Guardian on koonnut yhteen ne asiat, jotka sinun tarvitsee suun hoidosta tietää, mutta et ehkä ole koskaan uskaltanut kysyä.
Mikä on tehokkain tapa harjata hampaat?
Todennäköisesti sähköhammasharja on paras. Normaaliakaan harjaa ei kuitenkaan kannata hylätä.
Sähköhammasharjan käyttö vähentää plakkia, selviää arvostetusta tutkimuksesta.
Kolmen kuukauden sähköharjailun jälkeen käyttäjien plakki oli vähentynyt 21 prosenttia ja ientulehdus 11 prosenttia verrattuna hampaiden pesemiseen tavallisella harjalla.
Tavalliset harjat eivät varsinaisesti ole huonompia, mutta niillä voi olla vaikeampi yltää joka sopukkaan.
Jos siis haluat jatkaa liittoasi tavallisen hammasharjan kanssa, valitse pienipäinen harja, joka yltää kaikkialle.
Milloin hampaat pitäisi harjata?
Vähintään kaksi kertaa päivässä – nukkumaan mennessä ja jonain muuna hetkenä.
Se, pitäisikö hampaat pestä aamupalaa ennen vai vasta sen jälkeen, jakaa mielipiteitä.
Ajankohdalla ei niinkään ole väliä, vaan pikemminkin sillä, mitä olet syönyt. Tuoremehun tai hedelmien sisältämä happo nimittäin pehmentää hampaan pintaa.
Tämä pehmeneminen huuhtoo pois osan hampaan pintaa suojaavan kuoren kalsiumista ja fosfaatista.
Jos peset hampaat tällöin, harjaat samalla pois osan näistä suojaavista mineraaleista.
Noin tunnin odottelu mehun hörppimisen tai hedelmien syömisen jälkeen on tarpeen, jottet tee kiusaa hampaillesi.
Onko pakko käyttää hammastahnaa?
Kyllä on.
Harjaaminen suojelee ientulehduksilta, mutta fluoripitoinen hammastahna ehkäisee hammaskatoa.
Aikuisten pitäisi käyttää tahnaa, jonka fluoripitoisuus on vähintään 1450 ppm.
Ironista kyllä, pieni määrä plakkia voi itse asiassa kuitenkin olla hyödyksi, sillä se säilöö fluoria pinnallaan.
Samasta syystä suuta ei kannata huuhdella hammaspesun jälkeen.
Kannattaako suuveden käyttö?
Fluoripitoisen suuveden käyttäminen heti hammaspesun jälkeen on turhaa: huuhtelet vain hammastahnan sisältämän fluorin pois tuoden suuveden mukana samaa tavaraa tilalle.
Hammaspesujen välissä suuveden käyttäminen on kuitenkin paikallaan niillä, joilla on suuri kariesriski.
Samoin suuvedellä voi kurlata, kun on tullut syötyä hedelmiä tai juotua tuoremehua.
Fluorin lisäksi suuvesissä on antiseptisiä aineita, kuten klooriheksidiiniä, joka tappaa ne bakteerit, joihin hammastahna ei yllä.
Kahdesti tai useammin päivässä fluoritahnalla hampaansa harjaavalle suuvesi ei kuitenkaan tuo suurta lisähyötyä.
Entä pitäisikö minun käyttää hammaslankaa?
Plakkia kehittyy hampaiden väliin aivan samalla tavalla kuin niiden pinnallekin. Väleistä sen poistaminen pelkän hammasharjan avulla on kuitenkin vaikeaa.
Ientulehdus ilmenee alkuvaiheessa ienten verenvuotona harjauksen yhteydessä.
Joidenkin tutkimusten mukaan hammaslankaa säännöllisesti käyttävillä oli vähemmän ientulehdusta kuin niillä, jotka käyttivät vain hammasharjaa. Tutkimustulokset ovat kuitenkin hataria.
Onko purukumi oikeasti hyvä juttu?
Purkka on kyllä hyväksi hampaille, kunhan se on sokeritonta.
Purukumi toimii aktivoimalla syljentuotantoa, joka toimii puskurina hampaita kuluttavalle hapolle. Se voi myös auttaa irrottamaan jumiin jääneitä ruoantähteitä.
Ksylitoli puolestaan houkuttelee hampaita tuhoavia bakteereja sokerin sijaan. Mitä vähemmän sokeria bakteerit saavat, sitä vähemmän ne tuottavat hampaita tuhoavaa happoa.
Sitä, kuinka paljon purkkaa sitten pitäisi jauhaa, jotta tulokset olisivat toivottuja, on vielä vaikea sanoa.
Miten voi parhaiten pitää huolta lasten hampaista?
Maitohampaat tippuvat lopulta pois ja korvautuvat pysyvällä hammasrivistöllä.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maitohampaiden hoito olisi yhtään sen turhempaa, päinvastoin.
Jos maitohampaat pääsevät reikiintymään pahasti, voi sillä olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen suussa.
Lisäksi lapsen hammashoidossa on omat erikoisuutensa. Yleisanestesiaa (eli nukutusta) käytetään lapsiin useimmiten juuri hammashoidon yhteydessä. Tällä on omat riskinsä.
Lapsen hampaita tulisi pestä kahdesti päivässä kahdesta kolmeen minuuttia kerrallaan.
Onko hammaslääkärissä pakko käydä puolen vuoden välein?
Näin kiivas hoitotahti on tarpeen, jos hampaat ovat huonossa kunnossa.
Muussa tapauksessa näin tiheät käynnit ovat todennäköisesti pelkkää ajan ja rahan tuhlausta.
Alle 18-vuotiaille suositellaan noin vuoden tarkastusväliä. Hyvähampaisille aikuisille riittää tarkastus kahden vuoden välein.
Hammaslääkäriin pitää tietenkin hakeutua aiemmin, jos ongelmia ilmenee. Näin siksi, että suun terveys heijastuu myös koko kehon terveyteen.
Lähteet:
