Kun arvioidaan työttömän työkykyä ja toimintakykyä, täytyy keskittää huomio myös voimavaroihin ja vahvuuksiin eikä pelkästään sairauksiin, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri. Mutta mitä tehdä, kun mielipiteet työkyvystä menevät ristiin?
– Perinteisesti työ- ja toimintakykyä arvioitaessa on keskitytty sairauden aiheuttamiin rajoitteisiin. Kuntoutumisen kannalta tärkeämpää on tieto jäljellä olevasta toimintakyvystä eli henkilön vahvuuksista ja selviytymiskeinoista, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.
Hän puhui Lääkäripäivillä 2016 työttömän toiminta- ja työkyvyn arvioinnista. Viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti kolme kuukautta, pitäisi TE-toimistoissa tunnistaa tarve tehdä toiminta- ja työkyvyn arvio.
- Lue lisää: Työkyvyn ylläpito, tietopaketti
Toimintakyvyn arvio on hyvin tärkeää
Toimintakyvyn arvio on painokas ja tärkeä, korostaa Vuokko. Arviota käytetään kaiken terveydenhuollon päätöksenteon perustana: Mihin suuntaan lähdetään? Onko sairauksia, joita pitää tutkia ja hoitaa? Tarvitaanko kuntoutusta tai kenties laajemman yhteistyön käynnistämistä?
Toimintakyvyn rajoitukset tulee toki tunnistaa ja sairaudet ottaa huomioon, mutta fokuksen on Vuokon mukaan syytä olla laajemmin siinä, mitkä ovat ihmisen voimavarat ja valmiudet: miten toimintakykyä voidaan edistää rajoituksista huolimatta?
– Tärkein tutkimusväline on huolellinen haastattelu, mutta muitakin hyviä arviointimenetelmiä tiedon keruuseen kannattaa käyttää, sanoo Vuokko.
Arviointi etenee yleensä portaittain. Kyselyt ja lomakkeet tehostavat tiedonkeruuta ja helpottavat puheeksiottoa, ja arviota täydennetään tarvittavilla tutkimuksilla.
Parhaiten toimintakyvyn arvion saa tehtyä, kun mukana on monta ammattilaista. Saatetaan tarvita lääkärin lisäksi esimerkiksi hoitajan ja fysioterapeutin osaamista. Lisäksi voidaan tarvita monialaista yhteistyötä niiden toimijoiden kesken, jotka kohtaavat työttömän.
Kuinka pitkälle potilas itse on oman toimintakykynsä asiantuntija?
– Hyvinkin pitkälle, vastaa Vuokko. On tärkeä selvittää potilaan oma arvio ja se, millaisia toiveita, huolia ja tavoitteita hänellä on. Yhdessä voi sitten jäsentää, mitkä asiat tukisivat häntä, mitkä ovat esteitä ja miten edetä.
Osa potilaan ajatuksista voi kuitenkin olla epärealistisia. Esimerkiksi masennusta sairastavalla tai työttömällä voi olla kielteisiä käsityksiä omasta itsestään ja pystyvyydestään. Tällöin hoitokontaktin on tärkeää pyrkiä oikaisemaan potilaan epärealistisia käsitysmalleja ja vahvistaa potilaan voimavaroja.
- Lue myös: Tiesitkö tämän stressin oireista?
Kun potilas on eri mieltä lääkärin kanssa
Joskus potilas ja lääkäri ovat eri mieltä esimerkiksi siitä, täyttyvätkö potilaan edellytykset saada eläkepäätös. Tällöin lääkärin tehtävä on Vuokon mukaan selventää, mitkä ovat perusteet työkyvyttömyydelle. On muistettava, että sosiaalivakuutusetuisuudet ovat sairausperusteisia.
Potilaan työkykyyn toki vaikuttavat terveydentilan ohella monet muutkin tekijät, kuten osaamiseen, elämänhallintaan ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat. Eläkepäätöstä ei voida tehdä esimerkiksi sillä perusteella, että ihmisen pitää olla kotona omaishoitajana.
Sairaudesta aiheutuvaa työkyvyn alenemaa arvioidaan suhteessa työn vaatimuksiin. Työkyvyttömyydestä on kyse, kun sairaus asettaa objektiivisen esteen, jonka takia ei pysty tekemään työtä.
– Työkyvyttömyydessä sovellettavia lain määritelmiä on lukuisia, esimerkiksi perusteet ovat erilaiset sairauspäivärahakaudella kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
Joskus ihminen hakee hylkäyspäätöksistä huolimatta eläkettä yhä uudelleen ja uudelleen. Tällöin tärkeämpää olisi ohjata ihminen tehokkaammin työkyvyn edistämiseen eikä eläkkeen hakemiseen, näkee Vuokko.
Työttömyys vaikuttaa etenkin riskiryhmien terveyteen
Työttömyys itsessään vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä.
Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille ovat:
- keski-ikäiset miehet,
- koulunsa lopettaneet nuoret ja
- takaisin työelämään pyrkivät naiset.
Miten arvioida työkykyä, kun ihmiseltä puuttuu työ?
Työttömän työkyvyn arvioinnissa on omat haasteensa. Työttömältähän puuttuu työ, johon toimintakykyä voisi suhteuttaa. Nuorten työttömien kohdalla voi olla, ettei ensimmäistä työtäkään ole koskaan ollut. Eikä muidenkaan kohdalla voi arvioida aina vain aiempaa työtä. Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti, hahmottaa Vuokko.
Lääkärin tehtäviin kuuluu työkyvyn lääketieteellinen arviointi sosiaalivakuutusetuisuuksissa. Työttömyys on monitekijäinen. Joten kun mietitään työnhaun rinnalla työllistymistä tukevia kuntoutustoimenpiteitä, on otettava huomioon muutkin kuin terveydelliset tekijät, esimerkiksi työnhakijan oma arvio tilanteestaan, työnsaantimahdollisuudet ja työttömyyden kesto sekä elämänhallintaan, sosiaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvät tekijät.
Neuvoja maksuttomasta tietokannasta
Suomalaisesta TOIMIA-tietokannasta voi käydä katsomassa asiantuntijaryhmien laatimia suosituksia toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista.
Tietokannassa on julkaistu esimerkiksi menettelytapasuositus työttömän toimintakyvyn arvioimisesta.
Tarjolla on myös suositus työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn arvioimiseen.
Juttua varten haastateltu Vuokko kuuluu TOIMIA-tietokannan asiantuntijaryhmään.
Lähteet:
Aki Vuokon haastattelu Lääkäripäivillä tammikuussa 2016
Vuokon esitysmateriaali Lääkäripäivillä
Lue myös:
Lääkärikysely: Joka viides työkyvyttömyyseläke voitaisiin ehkäistä kuntoutuksella oikeaan aikaan
