Terve.fi

Maksaako hoito tai kuntoutus itsensä takaisin? Suomalaisväitös aiheesta

Maksaako hoito tai kuntoutus itsensä takaisin? Suomalaisväitös aiheesta
Tarve on huutava. Meillä halutaan seurata, saadaanko hoidoilla tai kuntoutuksella rahoille vastinetta ja ovatko ne kustannusvaikuttavia. Suomalaisessa väitöstutkimuksessa kehitettiin malli, jonka avulla voidaan mitata ja seurata kustannusvaikuttavuutta.
Julkaistu: 2.1.2016
Tarve on huutava. Meillä halutaan seurata, saadaanko hoidoilla tai kuntoutuksella rahoille vastinetta ja ovatko ne  kustannusvaikuttavia. Suomalaisessa väitöstutkimuksessa kehitettiin malli, jonka avulla voidaan mitata ja seurata kustannusvaikuttavuutta.
Diplomi-insinööri Katja Klemola on tehnyt väitöstutkimuksen, jonka aiheena on tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka on integroitu alueellisesti.

Käyttömallin avulla seurataan kustannusvaikuttavuutta

Tutkimuksessa kehitettiin malli, jota voidaan hyödyntää, kun seurataan vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Maksaako esimerkiksi kuntoutus itsensä takaisin sitä kautta, ettei ihminen tarvitse kuntoutuksen jälkeen niin paljon palveluja kuin aiemmin?
Palvelujen käyttömallin avulla voidaan seurata, ovatko kunnissa tehdyt sote-ratkaisut vaikuttavia.

Testaus Eksotessa

Mallia testattiin kolmessa eri yksikössä Eksotessa, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Esimerkkejä oli kolme: kuntoutukseen panostaminen, vammaisten laitoshoidon purkaminen sekä vanhusten laitoshoidon purkaminen. Näiden toimien vaikutusta seurattiin Klemolan rakentaman käyttömallin avulla.
– Mallilla tuetaan asiakkaan huomioimista kokonaisuutena. Käyttömalli tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, lisääkö ympärivuorokautisten palvelujen vähentäminen ikääntyneiden tai vammaisten käyttämiä avo- ja kotipalveluja, toteaa Klemola.
– Vastaavasti kuntoutuksessa voidaan esimerkiksi seurata, vähentääkö kuntoutukseen panostaminen muuta palvelutarvetta ja maksaako panostus itsensä takaisin.

Voidaan laajentaa muualle

Mallia voidaan soveltaa myös muualla kuin Eksotessa, katsoo Klemola. Soveltaminen on nykyistä helpompaa sitten, kun sote-uudistus on tuonut eri tahojen toimijat tekemään tiiviimpää yhteistyötä.
Klemolan mukaan Eksote on tarjonnut lähes ainutlaatuisen pohjan integroitujen sote-palvelujen seurannalle Suomessa.
– Vaikka sote-palvelujen käyttömalli ei tarvitse taustalleen tietynlaisia hallinnollisia rakenteita, hallinnollinen integraatio helpottaa seurantaan tarvittavien tietojen liikkuvuutta ja yhtenäisyyttä.

Miten saada rahat riittämään?

Kunnat ovat tukalassa tilanteessa, kun väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Asiakkaan palveluntarve ei aina rajoitu vain perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon tai sosiaalipalveluihin, muistuttaa Klemola. Siksi on tärkeää ajatella kokonaisuutta eikä katsoa vain yhtä kapeaa aluetta.
Tutkimus osoittaa, että on mahdollista seurata alueellisesti, miten eri asiakasryhmät käyttävät sote-palveluja ja paljonko tähän käytetään rahaa.
Katja Klemolan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja ”Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – palvelujen käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä” tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 11.12.2015.
Lähteet:
Lue myös:
Kommentoi »