Suomalaistutkimus osoitti tarkan työkalun dementian diagnosointiin
Tämä saattaa olla paras työkalu eri dementiasairauksien diagnostiikassa tähän mennessä. Kuulostaa pollealta, mutta voi hyvinkin olla totta. Näin sanoo lääketieteen tohtori, kokeellisen radiologian dosentti Mikko Laakso.
Tämä saattaa olla paras työkalu eri dementiasairauksien diagnostiikassa tähän mennessä. Kuulostaa pollealta, mutta voi hyvinkin olla totta. Näin sanoo lääketieteen tohtori, kokeellisen radiologian dosentti Mikko Laakso.
Laakson ja kumppaneiden tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia aivoselkäydinnesteen analysoimisesta magneettiresonanssispektroskopian avulla. Aivo-selkäydinnesteen aineenvaihduntatuotteita analysoimalla pystyttiin erottamaan hyvin tarkasti erilaisia dementiasairauksia.
Tutkimus julkaistiin kesällä 2015 Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatryssa. Laakson lisäksi tekijöitä ovat kemistit Niko Jukarainen ja Jouko Vepsäläinen.
Tutkittavana oli joukko erilaisiin dementiasairauksiin sairastuneita potilaita sekä kontrollipotilaita. Käytössä oli korkeataajuuksinen protoni-magneettispektroskopia.
Tutkimuksessa selvitettiin yhden kuvauksen avulla kaikkiaan 31 eri aineenvaihduntatuotetta. Tutkijat näkevät, että on mahdollista tutkia myös useampia eri aineenvaihduntatuotteita.
Lupaavia tuloksia
Tutkimuksen tuloksia:
- Sairaus pystyttiin luokittelemaan Alzheimerin taudiksi 85,5 prosentin tarkkuudella.
- Varhaisvaiheen Alzheimer-potilailla tarkkuus oli korkeampi: 92,3 prosenttia.
- Vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -tauti (LBD) ja frontotemporaalinen dementia (FTD) pystyttiin erottelemaan 100-prosenttisen tarkasti verrattuna kontrolleihin. Verrattuna Alzheimerin tautiin, nämä sairaudet kyettiin erottamaan 85,5–93,4 prosentin tarkkuudella.
– Voisi kuvitella, että tutkimus joka tuottaa tällaisen tarkkuuden keskeisten dementioiden diagnostiikassa on helppo julkaista. Näin ei kuitenkaan ollut. Tulokset olivat liian hyvät, sanoo Laakso.
Tutkimuspotilaita 177 ja kontrollipotilaita 45
Tutkittavina oli:
- 76 potilasta, joilla epäiltiin Alzheimerin tautia.
- 26 potilasta, joilla varhaisvaiheen Alzheimerin tauti.
- 33 potilasta, joilla lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI).
- 16 potilasta, joilla vaskulaarinen dementia.
- 10 potilasta, joilla Lewyn kappale -tauti (LBD).
- 16 potilasta, joilla frontotemporaalinen dementia (FTD).
Tutkijoilla oli mahdollisuus seurata näistä 68 potilaan tilaa, jotta saatiin diagnoosi tai sen epäily varmistettua tai tarvittaessa muutettua.
Kontrolliryhmään kuului 45 potilasta, jotka olivat tulleet tutkittavaksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan erilaisten neuropsykiatristen oireiden vuoksi. Heillä ei ollut havaittu kognitiivisten kykyjen laskua neuropsykologisissa testeissä.
Dementia jättää sormenjälkensä
Tutkimuksessa osoitettiin, että aivoselkäydinnesteen aineenvaihduntatuotteita pystytään käyttämään, kun erotellaan dementian eri tyyppejä. Erityyppisillä muistisairauksilla on omanlaisensa sormenjäljet aineenvaihduntatuotteissa.
Voisi olla aivan realistista ottaa tällainen diagnostinen työkalu käyttöön laajastikin, kirjoittavat tutkijat. Välineistöä on saatavilla huokeammin ja useammissa paikoissa kuin PET-laitteita.
Tulokset täytyy kuitenkin ensin pystyä toistamaan muiden tutkijoiden taholta, huomauttaa Laakso.
Toiveissa parempi tarkkuus
Laakso tutki väitöstyössään dementian kuvantamisdiagnostiikkaa jo parikymmentä vuotta sitten.
Yhä edelleen monissa tutkimuksissa pyritään löytämään biomarkkereita, jotka paljastaisivat Alzheimerin taudin. Laakso ei ymmärrä sitä, että edelleen keskitytään paljolti tau-proteiineihin ja amyloideihin. Nämä eivät hänen mukaansa ole tarpeeksi vahvoja merkkitekijöitä diagnoosinteossa.
– Seerumin amyloidien tai taun tutkiminen tarjoaa parhaimmillaankin karkeasti ottaen ehkä noin 70-prosenttisen diagnoositarkkuuden. Luku on liian alhainen, jotta sen voisi mielestäni hyväksyä, toteaa Laakso.
Voit lukea tietoa dementiasairauksissa käytetyistä lyhenteistä täältä.
Lähteet:
J Neurol Neurosurg Psychiatry doi:10.1136/jnnp-2015-311171
Mikko Laakson sähköpostikommentit 9.8.2015 ja 14.10.2015
Lue myös:
Milloin on syytä huolestua muististaan?
