Pieni opas tieteellisten julkaisujen maailmaan
Tieteen luonteeseen kuuluu, että tutkimukset alistetaan avoimesti muiden arvioitavaksi.
Tieteen luonteeseen kuuluu, että tutkimukset alistetaan avoimesti muiden arvioitavaksi, jolloin tiedeyhteisö osallistuu tutkimuksen laadun ja merkittävyyden arviointiin.
Samalla muut hyötyvät julkaistuista tuloksista ja voivat rakentaa omaa tutkimustaan aiemmin julkaistun tiedon pohjalta.
Julkaiseminen
Tutkimusalojen välillä on suuria eroja esimerkiksi julkaisukulttuurissa: julkaistaanko yksin vai isossa ryhmässä, kotimaassa vai kansainvälisissä lehdissä.
Tutkimusmaailmassa työn lopullinen tulos on siis tieteellinen julkaisu. Se on yksi tärkeimmistä mittareista, joilla tutkijan työn tuloksia arvioidaan.
Erityisesti ihmistieteissä eli humanistisissa tieteissä kirjojen julkaiseminen on kohtalaisen tavallista.
Esimerkiksi luonnontieteissä ja lääketieteessä julkaistaan pääasiassa englanninkielisiä artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.
Vertaisarviointi
Lehtiä on kaikentasoisia, mutta yksi laadun mittari on vertaisarviointi eli peer review.
Lehdissä, joissa on käytössä vertaisarviointi, jokaisen artikkelin on tarkistanut muutama saman alan tutkija. Arvioijia kutsutaan nimellä referee.
Yleensä prosessi on anonyymi, eli tutkija ei tiedä, kuka hänen artikkelinsa on arvioinut.
Mitä arvostetumpi lehti, sitä pienempi osa siihen tarjotuista artikkeleista hyväksytään julkaistavaksi.
Tutkija saa sitä paremmin näkyvyyttä, mitä laadukkaammassa lehdessä hän onnistuu julkaisemaan.
Tutkijan saaman huomion mittari ovat viittaukset. Viittaus syntyy, kun joku toinen tutkija mainitsee artikkelin tavalla tai toisella omassa julkaisussaan.
Viittauksella tutkija antaa tunnustuksen edeltäjien työlle. Viittauksen avulla lukija pystyy myös etsimään asiasta lisätietoja.
Open access vai ei?
Lehdet voivat ansaita tuloja kahdella tavalla. Perinteisessä mallissa tutkija saa julkaista lehdessä ilmaiseksi (eikä tutkijalle makseta jutun kirjoittamisesta) ja lehteä myydään tilaajille.
Lehden tuotot koostuvat siis tilaajamaksuista ja mainostuloista.
Toisessa tavassa tutkija itse maksaa siitä, että julkaisee lehdessä, ja lehti on ilmaiseksi kaikkien luettavissa. Tätä tapaa kutsutaan nimellä open access.
Molemmissa tavoissa on puolensa. Perinteisessä tavassa tutkijan ei tarvitse maksaa kalliita julkaisumaksuja, mutta lehdet eivät korkeiden tilaushintojen vuoksi ole kaikkien saatavilla.
Lehtien intresseissä on pitää julkaistujen juttujen taso korkeana, jotta tilaajat pysyvät uskollisina.
Open access -tyylissä tutkijan on itse maksettava jopa tuhansien eurojen maksu saadakseen artikkelinsa lehteen.
Toisaalta kerran julkaistu artikkeli on sitten kaikkien saatavissa, mikä on tieteen avoimuuden hengen mukaista.
Ongelma open access -julkaisemisesta tulee silloin, kun lehti kerää julkaisumaksuja artikkelien tasosta välittämättä. Lukijakunnalla ei enää ole niin väliä, kun maksu saadaan jo julkaisuvaiheessa.
Tällaisista huijarilehdistä vertaisarviointi voi puuttua kokonaan tai se on puutteellinen.
Näitä huonomaineisia open access -lehtiä kutsutaan nimellä saalistajalehti (predatory open access). Esimerkiksi täältä voi tarkastella niin sanottua Beallin listaa epäilyttävistä open access -lehdistä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös erinomaisen tasokkaita open access -lehtiä on olemassa. Sellainen on esimerkiksi Public Library of Science, eli tuttavallisemmin PLOS.
Julkaisufoorumi auttaa lehtien arvioinnissa
Suomalainen Tieteellisten seurain valtuuskunta ylläpitää Julkaisufoorumia, joka luokittelee tieteellisiä julkaisuja kolmeen luokkaan.
Tason 3, eli korkeimman tason, lehdet ovat erittäin arvostettuja ja laadukkaita kansainvälisiä julkaisuja. Kolmosluokkaan kuuluvat esimerkiksi Nature, Science ja The Lancet.
Taso 2 on johtava taso ja taso 1 niin sanottu perustaso. Suurin osa arvioiduista julkaisuista sijoittuu tasolle 1.
Karsinta on kova: tasolle kaksi hyväksytään vain viidesosa ykköstason lehtien määrästä. Kolmostasolle pääsee enää neljännes siitä määrästä, joka hyväksytään kakkostasolle.
Ne lehdet, jotka eivät täytä ykköstason kriteerejä, luokitellaan nollatason lehdiksi. Esimerkiksi vertaisarvioinnin puuttuminen estää lehden luokittelun muihin luokkiin.
Julkaisufoorumi on hyvä lähde silloin, kun haluaa tarkistaa onko jokin artikkeli julkaistu asiallisessa lehdessä. Kaikkia maailman lehtiä ei kuitenkaan ole voitu arvioida, sillä niitä on valtavasti.
Esimerkiksi isoista kustantamoista Springer julkaisee yli 2900:aa eri tieteenalojen lehteä vuodessa ja Wiley yli 1500:aa.
Viittauskerroin eli impact factor
Yleisin tapa laittaa tieteellisiä lehtiä paremmuusjärjestykseen on niin sanottu viittauskerroin (käytetään myös nimeä vaikuttavuusindikaattori) eli englanniksi Impact Factor (IF) tai Journal Impact Factor (JIF).
IF kuvaa lehdessä julkaistuihin artikkeleihin viimeisen kahden vuoden aikana tehtyjen viittausten keskimääräistä määrää. Viittaukset lasketaan aina kahdelta vuodelta kerrallaan.
Viittauskerrointa voidaan käyttää lehtien keskinäiseen vertailuun vain kunkin tutkimusalan sisällä. Tutkimusalojen välillä arvot eivät ole vertailukelpoisia alojen erilaisista julkaisu- ja viittauskulttuureista johtuen.
Indeksi ei ole ongelmaton laadun mittari, mutta toistaiseksi parempaakaan ei ole saatu yleiseen käyttöön. (IF:n ongelmista esim. täällä)
Lähteitä:
Tieteellisten seurain valtuuskunta
The Conversation: Scientific evidence
