Sosiaali- ja terveysala tulee ottamaan kovan iskun, mikäli hallituksen kaavailemat leikkaukset menevät läpi. Moni suomalaishoitaja on ottanut kantaa asiaan sosiaalisessa mediassa.
Matalapalkkaisilla aloilla lisistä taistellaan
Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulevat iskemään ankarasti erityisesti naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, joilla vuoro- ja viikonlopputöistä saatavat korvaukset muodostavat ison osan työstä saatavasta korvauksesta.
Suomalaishoitajien pinna onkin viime päivinä ollut koetuksella. Moni on kertonut oman tarinansa sosiaalisessa mediassa.
- Lue lisää: Mikä rassaa sairaanhoitajaa?
Miksi hoitajan pitää ansaita elantonsa lisillä?
– Tässä mun syyskuun palkkakuitti: 1778 euroa puhtaana käteen, kirjoittaa hoitoalalla työskentelevä Hanna Mäkinen Facebookissa.
Oman kertomansa mukaan Mäkisen kuukausipalkasta noin 200–400 euroa on peräisin lisistä. Kahden lapsen yksinhuoltajaäidin kukkarossa lisät ovat merkittävä tulonlähde.
Sairaanhoitajien ja kätilöiden keskiansio vuonna 2012 oli Tilastokeskuksen mukaan 2 983 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan lähihoitajat tienasivat 2 498 euroa. Luvut ovat kokonaispalkkoja.
Mutta kun kuukausiansiosta riisutaan juuri ne lisät, joihin leikkauksilla ollaan kajoamassa, laskevat ansiot melkoisesti.
Tehyn kunta-alan palkkakartoituksesta selviää, että vuonna 2012 sairaanhoitajien ja kätilöiden tehtäväkohtainen palkka julkisella sektorilla oli keskimäärin 2 350 euroa kuukaudessa.
Lähihoitajan kuukausiansiot ylittävät vain juuri ja juuri 2 000 euroa.
Näiden lukujen perusteella lisät muodostavat noin 20 prosenttia hoitoalan työntekijöiden ansioista. Hallituksen toimenpiteet kohdistuvat juuri näihin 20:een prosenttiin.
Olisitko itse valmis leikkaamaan palkastasi lähes viidesosan?
- Aiheesta lisää: “Lääkärien palkka on kohtuuton verrattuna sairaanhoitajiin”
Hoitajan työ ei ole lastenleikkiä
Kutsumusammatti: sillä sanalla sosiaali- ja terveysalan työhön usein viitataan.
Henkisesti ja fyysisesti raskaasta työstä haluttaisiin kuitenkin myös asianmukainen korvaus.
– Palkkauksesta huolimatta minulle sanottiin koulua aloittaessani, että ammatti on arvostetuimpia Suomessa. Olen kätilö ja ylpeä siitä, kirjoittaa alalla toimiva Lotta Puikkonen Facebookissa.
Puikkonen on todistanut työssään syntymää ja kuolemaa, ollut tukena väkivallan uhreille ja ottanut itse iskuja vastaan, halannut, välittänyt ja voinut pahoin. Silti hän kertoo antavansa jokaisena työpäivänä kaiken osaamisensa.
– Ota sinä (Juha) Sipilä ihmeessä osa minun palkasta, koska olet sitä mieltä, että minulta se kannattaa ottaa, Puikkonen päättää.
Miten käy jaksamisen?
Lisien leikkaaminen vaikuttaa yksiselitteisesti ihmisen elintasoon. Pienemmällä palkalla ostetaan vähemmän ja eletään niukemmin.
Niin hoitoalan työntekijöiden kuin yhteiskunnan kannalta merkittäviä ovat kuitenkin erityisesti lomapäiviin kaavaillut vähennykset.
Hanna Mäkinen tekee kolmivuorotyötä vuoden ympäri.
– Itselläni on joulu parittomina vuosina, parilliset olen töissä. Juhannus on yleensä parillisina vuosina, mutta nyt en kahteen viime vuoteen ole keskikesän juhlia päässyt läheisteni kanssa viettämään, koska olen ollut töissä. Kuukaudessa on yhdestä kahteen viikonloppuvapaata, Mäkinen kirjoittaa.
Useiden arvostettujen tutkimusten mukaan vuorotyö lisää muun muassa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä heikentää kognitiivisia taitoja.
Nykytiedon mukaan edes vuorotyön lopettaminen ei poista sen aiheuttamia haittoja kokonaan, edes pitemmällä aikavälillä.
Työn kuormittavuus ajaa hoitajia ahtaalle. Edes kutsumus ei tunnu enää auttavan.
– Tähän asti olen ollut ylpeä työstäni ja luullut, että se on muistakin arvokasta. Ymmärrän säästöt, mutta niihin pitäisi osallistua kaikkien, vuosituloon suhteutettuna. Multa ainakin on sammunut työn ilo tässä myllytyksessä, Mäkinen päättää.
Lähteet:
Lotta Puikkosen Facebook-päivitys 11.9.2015
