Terve.fi

Tätä tautia ei tunneta - 8 kertaa yleisempi kuin HIV

Tätä tautia ei tunneta - 8 kertaa yleisempi kuin HIV
C-hepatiitti on Suomessa HIV:tä kahdeksan kertaa yleisempi tauti, mutta silti sitä ei juurikaan tunneta. Tartunta on usein oireeton, joten tautia voi sairastaa myös tietämättään. Lue lisää.
Julkaistu: 24.6.2015

C-hepatiitti on Suomessa HIV:tä kahdeksan kertaa yleisempi tauti, mutta silti sitä ei juurikaan tunneta. Tartunta on usein oireeton, joten tautia voi sairastaa myös tietämättään. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten tietämys C-hepatiitista on huonolla tolalla, valtaosa esimerkiksi uskoo virheellisesti, että tautia vastaan voidaan rokottaa.

Suomessa noin 26 000 henkilöä on sairastunut krooniseen C-hepatiittiin ja uusia, ilmoitettuja tartuntoja tulee noin 1100 vuodessa¹. Luku on lähes kahdeksan kertaa isompi kuin HI-virukseen sairastuneiden määrä.²

Vaikka C-hepatiitti on pahimmillaan hyvin vakava sairaus, vain harva tietää, miten sitä vastaan voi suojautua tai miten se oireilee. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastaajista luulee virheellisesti, että C-hepatiittia vastaan on rokote, ja vain 11 prosenttia tietää, että tauti ei välttämättä oireile mitenkään. HUS:n osastonylilääkäri Perttu Arkkilalle tutkimustulokset eivät tule yllätyksenä.

- C-hepatiitista puhutaan aika vähän. Se yhdistetään usein tietynlaiseen riskikäyttäytymiseen, joten sen ei ajatella koskevan kovinkaan laajaa ihmisjoukkoa. Aiheesta pitäisi ehdottomasti levittää enemmän tietoa, Arkkila sanoo.

Taudin toteaminen edellyttää testausta

C-hepatiitti tarttuu verikontaktissa.³ Toisin kuin suurin osa kyselytutkimuksen vastaajista uskoo, ehkäisevää rokotetta ei ole, vaan paras tapa suojautua on välttää tilanteita, joissa tartunnan riski kasvaa. Esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käyttö ja tatuoinnin tai lävistyksen ottaminen festareilla tai ulkomailla voi olla riski, jonka ottamista kannattaa harkita kahdesti.

- Hyvin pieni, mutta olemassa oleva riski on myös henkilöillä, joille on tehty verensiirto tai elinsiirto ulkomailla – tai meillä Suomessa ennen 1990-lukua. Suomessa alettiin testata verituotteita C-hepatiitin varalta vasta vuonna 1992, Arkkila toteaa.

- Suurin osa näistä henkilöistä on testattu C-hepatiitin varalta myöhemmin, mutta se ei ole ollut mitenkään systemaattista. Testeihin siis kannattaa mennä, jos ei ole aikaisemmin käynyt.

C-hepatiittitartunta on usein oireeton⁴, joten varmuuden tartunnasta saa vain menemällä testeihin. Tässä asiassa suomalaisten tiedoissa on runsaasti puutteita, sillä tutkimuksen mukaan jopa 74 prosenttia riskitekijöille altistuneista vastaajista ei ole käynyt testeissä.

Hoitamattomana krooninen C-hepatiittitartunta voi aiheuttaa maksakirroosia ja maksasyöpää.⁴ Taudin seuraukset ovat melko hyvin tiedossa, sillä yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista tiesi, että C-hepatiitti voi aiheuttaa jopa maksansiirtoon johtavia maksavaurioita.

- C-hepatiittia voidaan hoitaa lääkityksellä, ja nykyään on myös hoitoja, joilla se voidaan parantaa kokonaan. Sitä ennen tartunta on kuitenkin todettava, osastonylilääkäri Perttu Arkkila muistuttaa.

Mikä C-hepatiitti on?

- C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka kroonisena aiheuttaa maksavaurioita, esimerkiksi maksakirroosia, ja altistaa maksasyövälle.⁴

- Suomessa C-hepatiittia sairastaa noin 26 000 henkilöä, ja uusia tartuntoja todetaan vuosittain noin 1100. Eniten uusia tartuntoja on alle 30-vuotiailla.¹

- C-hepatiitti on usein oireeton, sillä vain noin joka neljäs saa siitä oireita. Oireet voivat olla esimerkiksi lievää pahoinvointia, lihassärkyjä, niveloireita tai kuumeilua.⁴

- C-hepatiittivirusta vastaan ei ole rokotetta eikä sitä vastaan synny immuniteettia. Ainoa tapa suojautua siltä on välttää tilanteita, joissa on suuri tartuntariski.

Näin vältät tartunnan²

C-hepatiitti tarttuu, kun tartunnan saaneen henkilön verta pääsee toisen henkilön verenkiertoon. Tartunnan vaaraa voi vähentää välttämällä:

  • Suonensisäisten huumeiden käyttöä sekä epäpuhtaita tai jaettuja huumeidenkäyttövälineitä.
  • Injektioita ja verivalmisteita, joiden turvallisuudesta ei ole varmuutta.
  • Steriloimattomia välineitä, kun tehdään tatuointeja tai lävistyksiä, tai annetaan akupunktiohoitoa tai kosmeettisia hoitoja, joihin kuuluu pistoksia.
  • Suojaamatonta seksiä C-hepatiittitartunnan saaneen kanssa.
  • Pistotapaturmia hoitotyössä.
  • Toisen henkilön hygieniavälineiden, esimerkiksi parranajokoneen tai hammasharjan, käyttöä.

Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2015 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 500 18-74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti Otantatutkimus ja tilasi AbbVie.

Viitteet:

1. THL – Hepatiitti C –virusinfektioiden seuranta Suomessa vuosina 1995–2013. 2014.

2. THL – Infektiotaudit, HIV- ja AIDS-tilastot

3. Maailman terveysjärjestö. Hepatitis C Fact Sheet 2012.

4. Färkkilä M. Virushepatiitit Gastroenterologia ja hepatologia Duodecim 2013;1: 6

Lähde: Abbvie Oy:n tiedote 23.6.2015

6 kommenttia