Terve.fi

Suomessa C-hepatiittia kantaa 20 000-30 000 ihmistä

Suomessa C-hepatiittia kantaa 20 000-30 000 ihmistä
Maassamme todetaan yli 1000 uutta C-hepatiittia vuosittain. Näistä tartunnan saaneista jää kroonisiksi hepatiitin kantajiksi noin 75 prosenttia.
Teksti

Maassamme todetaan yli 1000 uutta C-hepatiittia vuosittain. Näistä tartunnan saaneista jää kroonisiksi hepatiitin kantajiksi noin 75 prosenttia. Tartunnan lähteenä on nykyään lähes yksinomaan suonen sisäisten huumeiden käyttö. Tartunnoista noin 20 prosenttia etenee maksakirroosiin 20 vuoden kuluessa viruksen genotyypistä ja isännästä riippuen.

Maassamme arvioidaan olevan 20 000–30 000 C-hepatiitin kantajaa. Vuosittain hoitoa saa 200–250 C-hepatiittipotilasta. Vaikka hoitomuodot ovat merkittävästi kehittyneet, jää valtaosa tartunnan saaneista hoidotta huumeiden tai alkoholin käytön takia. Potilaan iästä ja viruksen genotyypistä riippuen C-hepatiitti onnistutaan parantamaan pysyvästi 60–80 prosentilla potilaista. Uusia B-hepatiitteja todetaan vuosittain noin 300, joista pääosa maahanmuuttajilla.

Krooninen C- ja B-hepatiitti, kuten alkoholi ja monet päihteiden käytöstä riippumattomat maksasairaudet voivat johtaa maksakirroosiin. Maksakirroosi on usein oireeton ennen komplikaatioiden kehittymistä ja sitä voi sairastaa tietämättään. Myös maksa-arvot voivat olla täysin normaalit pitkällekin edenneessä kirroosissa. Maksakirroosi voi aiheuttaa porttilaskimopaineen nousun myötä mm. ruokatorvilaskimoiden vuotoja ja verioksennusta, keltaisuutta ja vatsan turvotusta. Lisäksi huomattavalla osalla sairastuneista esiintyy aivotoiminnan häiriöjaksoja. Nämä kohtaukset johtavat myös pysyviin aivotoiminnan muutoksiin heikentäen näiden ihmisten selviytymistä esimerkiksi liikenteessä.

Maksakirroosin aiheuttajasta riippumatta kirroosi altistaa merkittävästi maksasyövälle. C-hepatiitti onkin tällä hetkellä länsimaissa tärkein maksasyövälle altistava tekijä, ja usein maksasyöpä on ensimmäinen oire C-hepatiitista. Maksasolusyövän esiintyvyys maassamme on selvästi lisääntynyt ja kasvaa voimakkaasti kirrootikkojen määrän noustessa. Alkoholin käytön, diabeteksen ja ylipainon on osoitettu suoraan lisäävän maksasyövän riskiä. Vain pieni osa maksasyövistä, 20–30 prosenttia, voidaan hoitaa kirurgisesti joko leikkaamalla tai maksansiirrolla, koska useimmat syöpätapaukset ovat edenneet pitkälle kun ne todetaan. Mikäli maksasyöpä aiheuttaa oireita, sairaus on lähes poikkeuksetta parantavan hoidon ulkopuolella. Virusperäistä maksakirroosia sairastaville potilaille suositellaankin maksasyövän seulomiseksi puolivuosittain ultra-äänitutkimusta ja maksasyövän merkkiaineen määrittämistä verestä.

Julkaistu: 17.5.2010
Kommentoi »