Hoitotyön johtajia ei hyödynnetä tarpeeksi julkisessa terveydenhuollossamme, sanoo väitöstutkimuksen tehnyt ylihoitaja. Eikö olisi jo aika päästä yli niistä organisaation säännöistä, jotka määrittelevät, että ylin valta on aina lääkärin käsissä?
Terveystieteiden tohtori Sari Viinikainen on juuri väitellyt aiheeseen liittyen. Hän työskentelee vt. ylihoitajana Helsingin kaupunginsairaalassa.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä valtaa hoitotyöllä ja hoitotyön johtajilla on Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Kun kysyttiin osaston- ja apulaisosastonhoitajilta, kävi ilmi, että valtaa on kohtalaisesti – ei kovin erinomaisesti eikä surkeastikaan.
- Heikoiten valtaa on muun muassa siihen, miten hoitotyöllä on resursseja, sanoo Viinikainen. Paljonko rahaa voidaan käyttää mihinkin asiaan? Jääkö euroja esimerkiksi siihen, että hoitajat pääsisivät koulutuksiin?
Jos hoitotyön lähiesimiesten valta on vain keskitasoa, niin kenellä valta sitten on, kysyy Viinikainen. Onko valta nyt oikeissa käsissä? Eikö valtaa pitäisi antaa enemmän myös sille ammattiryhmälle, joka on terveydenhuoltomme suurin ja lähinnä potilasta? Viinikaisen tuntuma on, ettei hoitotyön johtajille ja hoitotyölle ole toistaiseksi annettu riittävästi mahdollisuuksia.
Jäykkä hierarkia syö hoitotyöltä valtaa
Perinteinen hierarkkinen valtarakenne ja vanhakantaiset rooliodotukset nakertavat hoitotyöltä valtaa, osoittaa väitöstutkimus.
- Voi sanoa, että hoitotyössä on käyttämättömiä resursseja, joita kannattaisi rohkeasti hyödyntää.
Aamun uutisista Viinikainen on jälleen lukenut jutun lääkäripulasta. Eikö ammattisidonnaisesta johtamisesta kannattaisi viimein pyrkiä eteenpäin, kun nyt kerran näyttää siltä, että johtaminen sitoo liikaa lääkärityövoimaa, hän ajattelee.
- Vielä tällä hetkellä organisaation hallinto- ja johtosäännöt voivat määrittää, että ylimpänä on aina lääkäri. Prosessin johtamisessa ei kuitenkaan sinänsä ole merkitystä sillä, onko johtaja lääkäri- vai hoitajataustainen.
Hoitotyön johtajia soisi nostettavan enemmän johtajiksi terveydenhuollossa, katsoo Viinikainen.
Sen sijaan viime aikoina on kuulunut uutisia siitä, että hoitotyön johtajien valtaa on leikattu ja hoitotyön johtajanvakansseja vähennetty.
Lääkäri voi osata johtaa – samoin hoitotyön johtaja
Viinikainen näkisi mieluusti tunnustettavan, että sekä lääkäri- että hoitajajohtajilla voi olla taito johtaa. Hän tähdentää, että hoitotyön johtajat ovat saaneet koulutusta nimenomaan johtamiseen, joten ainakaan koulutuksen puutteesta eivät vakanssien täyttämiset voi jäädä kiinni.
Viinikainen on itse tehnyt esimiestyötä nyt yli kahdeksan vuotta ja tullut hyvin toimeen lääkärikollegoidensa kanssa. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että puhe hoitotyön johtajien nostamisesta saattaa joskus ärsyttää lääkäreitä.
Väitöstutkimusta tehdessä tuli esille piiloviestejä siitä, että osa lääkäreistä saattaa karsastaa sitä, että lisättäisiin hoitotyön johtajien valtaa. Hoitotyön esimiehet saattoivat tuoda esille, että kun työparina on lääkäri, voi joskus olla kiinni lääkärin persoonasta, ettei hoitotyön johtaja saa riittävästi valtaa. Hoitotyön johtajan rooli eri tulos- ja toimialueilla vaihteli.
On myös hoitotyön johtajan omasta persoonasta kiinni, paljonko valtaa on, vihjaa tutkimus.
- Valta täytyy myös ottaa. Ainakaan hoitotyön puolella kukaan ei tule tuomaan sitä tarjottimella.
- Lue myös: Millainen on hyvä pomo?
Palkka voi olla kolminkertainen
Kiltin tytön mentaliteetti elää yhä vahvana monessa hoitotyön ammattilaisessa, sanoo Viinikainen. Rohkeat kyseenalaistajat saatetaan yhä vaientaa hiljaiseksi.
Yksi asia, josta on totuttu vaikenemaan, on raha. Hoitajataustaisella johtajalla voi olla johdettavanaan parisataa alaista ja periaatteessa samantasoisella lääkärijohtajalla ei yhtäkään suoraa alaista – mutta lääkärijohtajan palkka voi olla kolminkertainen, kärjistää Viinikainen.
Ilmapiiriin voi vaikuttaa
Viinikaisen tutkimuksessa selvitettiin myös organisaatiokulttuuria ja ilmapiiriä: tapaa millä työt tehdään ja sitä, miten työntekijät mieltävät työympäristönsä. Kokemukset ilmapiiristä ja kulttuurista vaihtelivat suuresti eri sairaanhoitopiireittäin ja myös niiden sisällä tulos ja toimialueilla. Lisäksi vaihtelua oli hoitotyön lähiesimiesryhmien sisällä.
Viinikaisen mielestä sote-uudistuksessa olisi tuhannen taalan paikka päästä vaikuttamaan myös ilmapiiritekijöihin, esimerkiksi siihen, kuinka työntekijät kokevat mahdollisuutensa osallistua työn suunnitteluun ja miten muutoskykyisiä organisaatiot ovat.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tiedonantajina oli 10 ylihoitajaa keskijohdosta ja tästä eteenpäin 11 sairaanhoitopiirin osaston- ja apulaisosastonhoitajia (n=264). He vastasivat neliosaiseen kyselyyn. Mukana oli sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa.
Kitkaa yhteistyössä – prosessi sujuvammaksi
Yhteistyössä eri ammattikuntien välillä olisi hiomisen varaa julkisessa terveydenhuollossamme, kertoo väitöstutkimus. Myös eri tulos- ja toimialueiden välillä on hiertymiä, samoin yksittäisten organisaatioiden sisällä.
-Ratkaisuna on se, että kehitetään toimintaa prosessimaiseen suuntaan. Potilaan kulkua ja hoitoa eivät saa määrittää seinät eivätkä hallinnolliset rakenteet. Pitäisi sujuvoittaa ja parantaa kansalaisen hoitoa ja samalla helpottaa eri ammattilaisten työtä organisaatioiden sisällä, sanoo Viinikainen.
Lähteet:
Sari Viinikaisen puhelinhaastattelu 19.5.2015
Lue myös:
Nuori sairaanhoitaja haluaa vaihtaa alaa näiden syiden takia
Minua kiusattiin niin, että vaihdoin työpaikkaa – hoitaja kertoo Länsiväylässä
