Äidin ravitsemus hedelmöityksen hetkellä voi ratkaisevasti säädellä lapsen terveyttä
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinto tai ympäristö voi vaikuttaa ihmisten myöhempään terveyteen, myös jälkeläisten, jopa muutaman polven päähän. Miten se on mahdollista, kun perimä, eli isältä ja äidiltä saadut geenit, pysyvät kuitenkin muuttumattomina ympäristön olosuhteista riippumatta. Lue lisää.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinto tai ympäristö voi vaikuttaa ihmisten myöhempään terveyteen, myös jälkeläisten, jopa muutaman polven päähän. Miten se on mahdollista, kun perimä, eli isältä ja äidiltä saadut geenit, pysyvät kuitenkin muuttumattomina ympäristön olosuhteista riippumatta. Nyt Afrikan luonnon järjestämä koe on auttanut tutkijoita osoittamaan, miten äidin ravitsemustila hedelmöityksen hetkellä voi ratkaisevasti säädellä jälkeläisen terveyttä.
Gambiassa väki kasvattaa ruokansa ja on siten riippuvainen luonnosta. Se merkitsee, että sadekaudella on ravinnosta pulaa ja kuivalla kaudella korjataan satoa ja ruokaa on. Sade- tai kuivalla kaudella raskaaksi tulleiden naisten veren ravinnepitoisuuksissa olikin selviä eroja.
Tutkijat päättivätkin testata voisivatko nämä erot vaikuttaa siihen millaisia eväitä hedelmöityksestä syntyvä ensimmäinen solu saa. Perimän geeneihin nimittäin liimataan ikäänkuin “tarroja”, jotka säätelevät geenin käyttöönottoa. Ja kyllähän erot vaikuttivat. Etenkin B2-vitamiini ja aminohappo metioniini olivat tärkeitä näiden “tarrojen” oikeassa toiminnassa. Kun selattiin läpi koko perimän “tarrat”, löytyi yksi joka oli erityisen kiinnostava. Perimään tarttuneena se vaikuttaa lapsen alttiuteen sairastua virusinfektioihin ja myös monen syövän ilmaantumiseen. Kauan onkin ihmetelty miksi sadekaudella syntyneet gambialaislapset kuolevat muita varhemmin. Tutkijat selvittivät myös, miten pysyvä tämä “tarra” oli gambialaisten perimässä. Se löytyi ainakin 10 vuotta. Viitteet aiemmista tutkimuksista antavat kuitenkin olettaa, että se pysyy pitkään ja siirtyy kenties lapsenlapsillekin.
Yhä selvemmältä siis näyttää, että jälkeläisillemme siirtyy jo ennen syntymää geenien lisäksi perintönä paljon muutakin. Myös sellaista, johon elintavoilla voimme vaikuttaa.
Lähde: Genome Biology DOI 10.1186/s13059-015-0660-y
Lue lisää:
