Terve.fi

Top 10 Suomen terveydenhuollon säästöt - ja mitä niistä on seurannut

Top 10 Suomen terveydenhuollon säästöt - ja mitä niistä on seurannut
Vaikka suoranaisia potkuja ei paljon ole jaettu, moni kokee, että säästäminen Suomen julkisessa terveydenhuollossa on todella kuristanut henkilöstöresursseja, kertoo Tehyn selvitys.
Julkaistu: 18.5.2015

Vaikka suoranaisia potkuja ei paljon ole jaettu, moni kokee, että säästäminen Suomen julkisessa terveydenhuollossa on todella kuristanut henkilöstöresursseja, kertoo Tehyn selvitys.

Kun tehdään säästötoimenpiteitä, ei aina saada aikaan todellisia säästöjä, kertoo osa hoitotyön johtajista ja luottamusmiehistä Tehyn selvityksessä. Ammattijärjestö on kysynyt luottamusmiesten ja hoitotyön johtajien näkemyksiä kuntasektorin säästöistä vuonna 2014.

Vastaajista 23 prosenttia ilmoitti, ettei säästötoimenpiteillä ole saatu säästettyä rahaa. Samaan aikaan kuitenkin 33 prosenttia oli sitä mieltä, että euroja on saatu pihistettyä. Vastaajista 44 prosenttia myönsi, ettei osaa sanoa, onko penniä saatu venytettyä.

Mikä kysely?

Kyselyyn osallistui 176 vastaajaa 33 eri organisaatiosta eri puolilta Suomea. Vastaajina oli luottamusmiehiä, osastonhoitajia ja ylihoitajia niistä yksiköistä, joissa oli toteutettu säästötoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Useimmat vastaajat työskentelevät sairaalassa.

Yleiset säästötavat selvityksen mukaan kuntasektorin terveydenhuollossa

  • Muutetaan toimintaa pysyvästi/omaksutaan uusia toimintatapoja tai tehostetaan muutoin (75% vastasi, että on toteutettu heidän yksikössään)
  • Muutetaan tai uudelleenjärjestellään tehtäviä (71%)
  • Täyttölupamenettely/vaikeutettu rekrytointimenettely (71%)
  • Sijaisten palkkaamiskielto (rajoitus, esto tai määräaikaisuuksia ei uusita) (64%)
  • Vapautuvien toimien/virkojen täyttämättä jättäminen (61%)
  • Palvelujen ja toimintojen supistaminen (57%)
  • Toimenpiteet joilla pyritty vähentämään sairauspoissaolokustannuksia ja/tai varhaiseläkemaksuja (56%)
  • Säästösopimukset (säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat, lomarahasta luopuminen, lomarahan vaihtaminen vapaaksi) (50%)
  • Ylityökiellot (44%)
  • Harkinnanvaraisista etuuksista luopuminen/henkilöstöetuuksien karsiminen (37%)

Muita keinoja säästää olivat esimerkiksi yksikkökokojen kasvattaminen, hankintakielto, ulkoistaminen ja seutuyhteistyö. Paikoin oli myös päätetty siirtää tai jättää maksamatta sovittuja palkankorotuksia, kertoo Tehyn selvitys.

Lisää sairauslomia, jonoja ja “pyöröovia”

Säästötoimenpiteillä saatetaan saada rahaa pihisteltyä yhdestä kohdasta, mutta toisaalla menot sen kuin paisuvat. Tätä mieltä oli 39 prosenttia Tehy-kyselyn vastaajista.

Vastaajista 39 prosenttia raportoi, että säästöt olivat lisänneet henkilöstön sairauspoissaoloja.

Vastaajista 72 prosenttia oli sitä mieltä, että säästöt ovat vaikuttaneet työilmapiiriin negatiivisesti. Yli puolet ilmoitti, että henkilöstöltä on tullut viestiä, jonka mukaan työmäärä on säästöjen takia kasvanut kohtuuttomaksi.

Potilaat joutuvat säästöjen takia jonottamaan hoitoon entistä kauemmin, kertoi 36 prosenttia vastaajista. Säästöt ovat myös ruokkineet pyöröovi-ilmiötä eli sitä, että potilaat palaavat pian kotiuttamisen jälkeen, ilmoitti 33 prosenttia.

Henkilöstön kokema väkivallan uhka oli lisääntynyt säästöjen tuloksena, raportoi 17 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 24 prosenttia kertoi, että oli tullut lisäystä suullisiin tai kirjallisiin ilmoituksiin potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

Hoitotyön johtajien valtaa kavennettu

Kysely kertoo, että vain harvakseltaan on turvauduttu irtisanomisiin (16%) ja lomautuksiin (19%). Vastaajat kokevat silti, että säästöt kohdistuvat henkilöstöresursseihin:

-Muun muassa rekrytointia on vaikeutettu, sijaisia on jätetty palkkaamatta eikä avautuvia paikkoja täytetä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn asiantuntija Eve Becker.

-Muun muassa rekrytointia on vaikeutettu, sijaisia on jätetty palkkaamatta eikä avautuvia paikkoja täytetä.

Becker on huolissaan siitä, että hoitotyön esimiesvakansseja on vähennetty ja hoitotyön esimiesten toimivaltuuksia kutistettu. Tämä vaikuttaa hänen mukaansa suoraan hoitotyötä tekevien arkeen. Hyvä osastonhoitaja on oleellinen osa arkea.

Miten pitäisi säästää?

- Kunnissa pitää saada aikaan prosesseja, joiden avulla kehitetään hoidon tuloksellisuutta. Pitää tavoitella hyvää esimiestyötä, sujuvia työprosesseja ja toimivia hoitoketjuja. Lisäksi olemassa olevaa osaamista on hyödynnettävä tehokkaasti. Työntekijät on otettava mukaan säästöjen suunnitteluun, sillä heillä on usein paras tieto käytännön toimista, kuvailee Becker.

Lähteet:

Lue myös: 

Kommentoi »