Terve.fi

Onko syövän hoidossa epätasa-arvoa? Alueiden erot ensi kertaa esille

Onko syövän hoidossa epätasa-arvoa? Alueiden erot ensi kertaa esille
Jotain häämöttää ainakin Oulussa päin, samoin Tampereella ja Helsingissä. Mitä käy ilmi, kun alueelliset erot ovat ensimmäisen kerran mukana Suomen syöpätilastossa?
Julkaistu: 9.4.2015

Ei näy suoria viitteitä siitä, että syövän hoidossa olisi laatueroja eri puolilla Suomea. Voi silti olla, että melanooman havaitsemisessa on viivettä pohjoisessa. Etelän PSA-seulonnat taas värittävät tilastoa niin, että Helsinki ja Tampere näyttävät muuta maata valoisammilta.

Alueelliset erot on otettu ensimäistä kertaa mukaan Suomen Syöpärekisterin tilastoon. Tilastossa vertaillaan syöpään sairastuneiden selviytymistä yleisimmistä syövistä eri yliopistosairaaloiden alueilla.

Tampere ja Helsinki: löydetään paljon ”kilttejä” syöpiä

Tilastoista ei näytä paljastuvan suoria viitteitä siitä, että syövänhoidon laatu vaihtelisi eri puolilla Suomea.

Silti elossaololuvuissa on isojakin eroja. Äkkiseltään katsottuna näyttää esimerkiksi siltä, että Tampereella ja Helsingissä selvitään eturauhassyövästä paremmin kuin muualla maassa.

Syynä näyttää olevan se, että Tampereen ja Helsingin yliopistosairaaloiden alueella seulotaan eturauhassyöpää PSA-testillä. Niinpä todetaan paljon paikallisia, hitaasti eteneviä eturauhassyöpiä, jotka muutoin jäisivät todennäköisesti toteamatta ihmisen elinaikana.

Syöpärekisterin tilastossa ovat mukana vuosina 2005–2012 todetut ja vuosina 2010–2012 seuratut potilaat.

Oulu: isompi riski levinneessä ihomelanoomassa

Oulun yliopistosairaalan alueella erityisesti levinnyttä ihomelanoomaa sairastavilla oli muuta maata suurempi riski kuolla syöpään, valottaa vertailu.

Tämä viittaa siihen, että melanooman toteamisessa voi olla viivettä maan pohjoisosissa, päätellään Syöpäjärjestöjen tiedotteessa. Viiveisiin vaikuttavat terveyspalveluiden saatavuus ja se, missä vaiheessa henkilö hakeutuu hoitoon.

On kuitenkin muistettava, että melanooma on maan pohjoisosissa selvästi harvinaisempaa kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Levinneitä syöpätapauksia oli pohjoisessa vain vähän.

Aivokasvaimissa vaihtelua

Useimmissa syövissä ei ole juuri alueellisia eroja, kertoo tilasto. Poikkeuksia ovat eturauhassyövän ja melanooman lisäksi aivokasvaimet, joiden kohdalla suhteellisissa elossaololuvuissa on merkittävää vaihtelua. Etenkin aivokasvaimissa lukuihin vaikuttaa se, kuinka suuri osa kasvaimista on hyvänlaatuisia.

Jopa kaksi kolmesta elossa viiden vuoden päästä

  • Yhä useampi selviää syövästä.

  • Syöpään sairastuneiden elossaoloennuste on parantunut neljä prosenttiyksikköä, kun verrataan jaksoa 2010-2012 aiempaan jaksoon 2007–2009.
  • Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku (viiden vuoden kuluttua) on 93 prosenttia, rintasyöpäpotilailla 90 prosenttia.
  • Keuhkosyövässä sama luku miehillä 9 ja naisilla 13 prosenttia.
  • Paksusuolen syövässä elossaololuku sekä miehillä että naisilla 62 prosenttia.
  • Lähde: Syöpärekisteri

Syövän levinneisyys vaikuttaa tilastoihin

Suusi osa elossaololukujen eroista voidaan selittää satunnaisella tilastollisella vaihtelulla, todetaan Syöpärekisterin tilastossa. Lisäksi eroihin vaikuttaa paljon se, kuinka levinnyt syöpä on silloin, kun se todetaan.

Se milloin syöpä todetaan, on taas kiinni siitä, milloin ihminen hakeutuu hoitoon, onko terveyspalveluja hyvin saatavilla vai joutuuko jonottamaan, tehdäänkö omalla alueella syöpäseulontoja ja niin edespäin.

Toki myös potilaan hoito vaikuttaa elossaololukuihin. Hoidon laadussa itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole eroja, huomautetaan Syöpäjärjestöjen tiedotteessa. Potilaan oma tahto, yleistila ja muut sairaudet sekä syövän levinneisyys vaikuttavat siihen, mitä hoitoa potilaalle ylipäänsä on mahdollista antaa.

Lähteet: Suomen Syöpärekisteri, Syöpäjärjestöjen tiedote 8.4.2015, THL:n tiedote 8.4.2015

Kommentoi »