Onko lääketieteen häpeällinen salaisuus se, että lääkärit kohtelevat toisiaan joskus varsin karusti? Voivatko nokikkain olo, valtapeli ja turha keskinäinen kilpailu vaikuttaa kielteisesti potilaan hoitoon?
Kyllä voivat, kuvailee australialainen syöpälääkäri Ranjana Srivastava kirjoituksessaan The Guardianissa.
-Väittelevätkö ja tappelevatko lääkärit keskenään? Onko heillä vaikeuksia tehdä aitoa yhteistyötä? Ehdottomasti.
Srivastavan mukaan lääketieteellisessä koulutuksessa tarvittaisiin opetusta siitä, miten kohdella kollegaa kauniisti.
- Lue myös: Lääkärin on pakko harjoitella potilailla
Seuraus: turhia tutkimuksia
Srivastavan mielestä lääkärien joukossa on paljon hauraita egoja ja syvää haavoittuvuutta. Hänen mukaansa tämä vaikuttaa potilaiden hoitoon myös muutoin kuin siinä, valitaanko leikkaus vai ei tai lääkitäänkö antibiooteilla vai ei. Monille potilaille tehdään turhaan kalliita (tupla)tutkimuksia.
Lääkäri–lääkäri-suhde todellakin vaikuttaa siihen, kuinka lääkärit hoitavat potilaita. On runsaasti esimerkkejä myös siitä, kuinka lääkärien ja hoitajien valtapeli näkyy, ajattelee Srivastava. Miksi yhä kirjoitetaan tieteellisiä artikkeleita siitä, miten hoitajat voivat tulla toimeen ylimielisten lääkärien kanssa, hän kysyy.
”Lääkärien väliset erimielisyydet herättävät potilaassa turvattomuutta eivätkä ole omiaan ylläpitämään lääkärien arvostusta yhteiskunnassa.”
Lääkärin etiikka
”Lääkärin on käyttäydyttävä kollegoitaan kohtaan suvaitsevasti ja osoittaen hyvää tahtoa. Erimielisyydet voidaan yleensä sopia perehtymällä toisen näkökohtiin. Jos ammattiasioissa syntyy ristiriita, lääkärin tulee pyrkiä selvittämään erimielisyys viiveettä ja suoraan kollegansa kanssa.”
Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuusohje
Kyllä minä olisin tehnyt toisin!
Moni epäkohta lääkärien välisistä suhteista jää Srivastavan mukaan pimentoon, koska pidättyväisyyttä pidetään hyveenä. Pinnan alla kytevistä jännitteistä voi kuitenkin syntyä merkittävää psyykkistä stressiä, joka vaikuttaa lääkärin työhön.
Vain räikeimmät tapaukset raportoidaan, ajattelee Srivastava. On esimerkiksi syytetty nuorempaa kollegaa huonosta työstä vain sen takia, että ”tuntuu siltä”, vailla muita todisteita.
Kirjoittaja kertoo myös tapauksen, jossa erään kuolemansairaan potilaan vanhemmat saivat tyttärensä elämän viime hetkillä ristiriitaista tietoa. Omat lääkärit olivat pitäneet leikkausta mahdottomana, mutta kilpaileva lääkäri oli ilmoittanut, että hän kyllä olisi tehnyt leikkauksen jo aiemmin. Tämä aiheutti hämmennystä ja huolta ja hämmentynyttä kirjelmöintiä vanhemmilta siinä tilanteessa, jossa heidän olisi pitänyt saada keskittyä kuolevan tyttärensä tukemiseen.
Lähteet:
Ranjana Srivastavan kirjoitus The Guardianissa
Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuusohje
Lue myös:
Lääkäri saa määrätä lääkkeitä itse itselleen – mitä mieltä olet?
Kommentit