Miten lääkäri kestää epävarmuutta ja virheitä?

Pikkuhiljaa iän ja kokemuksen kertyessä, voi tiivistää yhden päätelmistä, joita esitetään suomalaisessa väitöskirjassa.

LL Maarit Nevalainen on tutkinut lääketieteen opiskelijoiden ja terveyskeskuslääkärien kokemaa epävarmuutta ja virheiden pelkoa. Hän on selvittänyt, miten näiden tunteiden ja kokemusten kanssa selviydytään ja miten ne vaikuttavat lääkärien asenteisiin yleislääkärin työtä kohtaan.

Myös kokeneet pelkäävät

Kävi ilmi, että virheitä pelkäävät enemmän nuoret ja kokemattomat, mutta myös kokeneet lääkärit. Nuorempien lääkärien joukosta 6 prosenttia ja kokeneempien joukosta 1 prosenttia sieti epävarmuutta heikosti.

- Kyky sietää lääkärin työhön liittyvää epävarmuutta näyttää kehittyvän asteittain opintojen aikana, ja kehitys myös jatkuu valmistumisen jälkeen. Jo opiskelijat tiedostavat hyvin virheiden tekemisen riskin ja ovat asiasta huolissaan, mutta virheen tekemistä pelkäävät jossain määrin myös kokeneet lääkärit, kiteyttää Nevalainen.

Nuoremmat terveyskeskuslääkärit pelkäsivät kokeneita kollegoita enemmän tekevänsä lääketieteellisiä virheitä. Niitä välttääkseen nuoremmat turvautuivat enemmän sähköisiin tietokantoihin ja kysyivät myös tiuhemmin neuvoa kollegoiltaan.

Nuorista lääkäreistä 70 prosenttia pelkäsi lääketieteellisiä virheitä. Kokeneempien kollegoiden pelkoprosentti oli 48.

Selvisi myös, että kokeneemmat olivat halukkaampia pyytämään potilaalta anteeksi virhettään.

Mukana opiskelijoita ja tk-lääkäreitä

Nevalaisen tutkimuksessa oli mukana kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijoita sekä tk-lääkäreitä, jotka oli jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, oliko työkokemusta alle vai yli viisi vuotta.

Aineistona oli opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja ja kyselytutkimuksen avulla saatuja tietoja.

Olenko uskottava?

Väitös toi esiin, että kolmannen ja neljännen vuosikurssin kandit pohtivat usein omaa uskottavuuttaan potilaiden silmissä ja pelkäävät virheiden tekemistä. Mitkä ovat minun ammatilliset valmiuteni?

Itseluottamus kuitenkin kasvoi, kun kliininen koulutus eteni ja opiskelijoille annettiin enemmän vastuuta.

Viidennellä vuosikurssilla näkyi kahtiajako. Osa sieti epävarmuutta paremmin kuin toiset. Miehillä sietokyky oli yleisesti ottaen parempi kuin naisilla. Sietokykyä lisäsivät myös ikä ja pidempi kokemus lääkärin tehtävistä.

Huonosti epävarmuutta sietävien ryhmässä jokainen pelkäsi virheiden tekemistä. Toiseen ryhmään kuuluvista virheitä pelkäsi 86 prosenttia. Myös virassa olevien tk-lääkärien joukossa oli niitä, joille epävarmuuden sietäminen oli vaikeaa.

Liikaa paineita – vai sopivasti haasteita?   

Mitä kandi ajattelee yleislääkärin työstä? Tutkimuksessa viidennen vuoden kandeista 3/4 piti yleislääkärin työtä myönteisesti haastavana ja monipuolisena, mutta samaan aikaan 2/3 ajatteli, että työ on liian kiireistä ja koki, että paineita on liikaa.   

Naiset pitivät usein työtä liian yksinäisenä. Miesten mukaan yleislääkärit joutuvat käsittelemään liikaa ei-lääketieteellisiä ongelmia. Miehet ajattelivat naisia useammin, että työ voi olla liian tylsää ja rutiininomaista.

Enemmistö eli 82 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, että yleislääkärin tärkein tehtävä on kyetä poimimaan jatkohoitoon ne potilaat, jotka sairastavat vakavia tauteja.

Nevalainen väittelee 12.12.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Lähteet:

Väitöskirjan tiivistelmä

Helsingin yliopiston tiedote 9.12.2014

Lue myös:

Kun hoito meni pahasti pieleen – sivusto nostaa epäkohtia esille