Terve.fi

Onko unelmiesi työpaikka tällainen? Lue tunnusmerkit

Onko unelmiesi työpaikka tällainen? Lue tunnusmerkit
Huumoria? Erilaisuuden hyväksymistä? Mitä muuta voi kuulua hyvän työpaikan reseptiin?
Julkaistu: 28.8.2014

Huumoria? Erilaisuuden hyväksymistä? Mitä muuta voi kuulua hyvän työpaikan reseptiin?

Eivät ne ihmeitä ole. Pieniä, arkisia asioita, jotka tekevät työpaikasta sellaisen, että tekijöillä on hyvä olla, viestivät MediCongress OULU 2014 -tapahtumassa Työterveyslaitoksen (TTL) erityisasiantuntija Eija Lehto ja osastonhoitaja Jaana Liski Jorvin sairaalan päiväkirurgiselta osastolta Husista. He käsittelivät nimenomaan terveydenhuolllon työpaikkoja, mutta ajatukset lienevät sovitettavissa lähes mihin tahansa työpaikkaan.  

Vankimpia rakennuspalikoita työhyvinvoinnissa:   

  • Huumori.
  • Erilaisuuden hyväksyminen.
  • Positiivinen potilaspalaute.
  • Hyväntuulisuus, positiivinen ilmapiiri.
  • Avun saaminen tarvittaessa.
  • Helposti lähestyttävä esimies, joka kuuntelee, on oikeudenmukainen ja reilu ja puuttuu ongelmiin.

Liskin työpaikka on nimetty ensimmäisten joukossa vetovoimaiseksi työpaikaksi TTL:n ja kumppanien Mielekäs-hankkeessa. Siinä etsitään ja annetaan tunnustusta sote-työpaikoille, jotka ovat luoneet onnistuneita tapoja lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhönsä. Lehto on ollut TTL:ssä muun muassa arvioimassa vetovoimainen työpaikka ehdokkaita.

”On oivallettu, että jokaisella on vastuu”

Vetovoimaisia organisaatioita näyttävät yhdistävän muun muassa seuraavat tekijät, esimerkittää Lehto

1. Kyky rekrytoida henkilöstöä.

2. Henkilöstön vaihtuvuus vähäistä.

3. Organisaatio huolehtii henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä.

4. Potilas/asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla.

5. Saavutetaan erinomaisia hoitotuloksia.

6. On kykyä kehittää toimintaa ja parantaa tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta.

Arjen tasolla tämä tarkoittaa Lehdon mukaan esimerkiksi seuraavia asioita:

1. Toimiva johtajuus: kuulluksi tuleminen, oikeudenmukaisuus, arvostus, palaute työstä.

2. Innostunut ja myönteinen ilmapiiri negatiivisen ja valittavan ilmapiirin sijaan. Ongelmat nähdään haasteina.

3. Vetovoimainenkaan työpaikka ei ole ongelmaton.

-Aina jotain tulee ja menee, mutta ongelmiin tartutaan yhdessä ja mietitään, mitä niille voidaan tehdä, kiteyttää Lehto.

4. Eri ammattiryhmien välillä on yhteistyötä ja arvostusta. Ammattiryhmien välinen työnjako toimii.

5. Järkevä työnjako.

6. Halu kehittää toimintaa.

7. Uudistushenkisyys.

8. Ymmärrys siitä, että juuri minä vaikutan:

-Vetovoimaisilla työpaikoilla on oivallettu, että joka ikisellä meillä on vastuu ja jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan. Olen kuullut sanottavan, että jokaisen pitäisi miettiä, että kun minä tulen työpaikalle, mitä silloin tulee työpaikalle. Millaisen fiiliksen tuon ja miten käyttäydyn?

Myös naamatusten

Jaana Liskin työpaikalla päiväkirurgisella osastolla on neljänä vuonna peräkkäin saatu hyvät tulokset työolobarometrissa, joka tehdään Husissa vuosittain. Hän on etsinyt siitä peruskiviä, joille työhyvinvointi rakentuu. Tässä poimintoja:

1. Ymmärretään ja allekirjoitetaan yhteiset tavoitteet.

- Sairaalan pyörisi vaikka kuukausia ilman potilaita, koska on paljon kehittämistyötä ja muuta sellaista, naurattaa Liski.

-Mutta potilaan hoito on aina ykkönen, ja se on meillä kaikille itsestään selvää.

2. Viljellään myös naamakkaista vuorovaikutusta: osastokokoukset, aamuinfo, kehityskeskustelut.

-Käytän aika vähän sähköpostia. Pidämme vuorovaikutteisia osastokokouksia ja joka keskiviikko puolen tunnin aamuinfon. Kerran vuodessa pyrimme käymään vapaaehtoiset kehityskeskustelut, ja lähes kaikki ovat osallistuneet.

3. Käydään palaute läpi. Mietitään parannuksia yhdessä.

-Meillä on keskitetty potilaspalautejärjestelmä, josta saadaan kerran kuussa palaute. Tämä on koettu valtavan hyväksi, ja ihmiset haluavat, että melkein kaikki luetaan. Valtavasti tulee hyvää palautetta ja usein myös korjausehdotuksia, joita yhdessä mietimme.

4. Työnjako selkeää: työyksikön resursseja käytetään tehokkaasti, toimenkuvat on pantu paperille ja kaikki tietävät, mitä kenellekin kuuluu.

-Päivittäiseen ja viikoittaiseen työnjakoon käytetään aika paljon aikaa, ja se kannattaa. Tämä on tehnyt työstä joustavaa ja hyvin hallittavissa olevaa.

5. Myös perehdyttämiseen ja mentorointiin satsataan.

-Meillä on päivitetty perehdytysohjelma ja jokaiselle nimetty perehdyttäjä.

-Hiljaisen tiedon siirtämiseksi aloitettiin syksyllä 2013 mentorointiohjelma, joka on koettu hyväksi. Yleensä mentorointiparissa on kokenut hoitaja ja nuorempi hoitaja.

6. Ihmisiä täytyy oikeasti kuunnella.

-Tähän liittyy myös vaikeissa elämäntilanteissa tukeminen. Ihmisille sattuu kaikenlaisia elämänkriisejä, ja tämä täytyy ottaa huomioon.

7. Hyvästä työstä ja onnistumisesta kiitosta, myös välittömästi.

8. Hyväksytään erilaisuus.

-Täytyy hyväksyä esimerkiksi se, että osa on tyytyväisiä perustyön tekemiseen ja osa tarvitsee valtavasti muutakin, esimerkiksi kehittämistä ja asioiden eteenpäinviemistä.

9. Yhteiset pelisäännöt.

-Nämä pantiin paperille osin Tallinnan risteilyllä. Ihmiset ovat olleet näihin tyytyväisiä.

Pelisääntöihin on kirjattu esimerkiksi, että opettelemme antamaan myönteistä palautetta, tuemme uusia työkavereita ja opiskelijoita antamalla hyvän ja riittävän perehdytyksen ja tervehdimme, huomioimme ja autamme toisiamme ja annamme toisillemme työrauhan.

-Kohteliaat käytöstavat kunniaan, sanoo Liski.

-Työpaikka ei ole vapaa tunteiden ilmaisupaikka. Raivokohtauksia ei pidä sallia. On mennyttä aikaa, kun heiteltiin instrumentteja. Sellainen ei hyödytä ketään.

10. On tärkeä, että voi olla mukana oman työn suunnittelussa silloin, kun se on mahdollista.

Lisää TTL:n Mielekäs-hankkeesta, jossa etsitään vetovoimaisia terveydenhuollon työpaikkoja.

Kommentoi »