Suomalaisilla aikuisilla on lievä jodin puutos, huomattiin FINRISKi-tutkimuksissa. Mutta lisäravinteita eikä suolan lisäämistä ei suositella.
– Jodi kuuluu niihin ravintoaineisiin joita ei pidä saada liikaa, joten lisäravinteiden käyttö ei ole suositeltavaa. Myöskään suolan käytön lisäämistä ei voi suositella, kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n erikoistutkija Iris Erlund.
– Helpoiten jodin saantia voitaisiin parantaa lisäämällä sitä johonkin yleisesti käytettävään elintarvikkeeseen. Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä jodia leivässä käytettävään suolaan. Tätä mahdollisuutta olisi hyvä meilläkin pohtia.
Syynä ruokailutottumusten muutos
Suomessa alettiin vuosisadan puolivälissä lisätä suolaan jodia, minkä ansiosta jodinpuutoksesta aiheutuva struuma hävisi lähes kokonaan.
Suomalaisten joditila oli 1960-luvulta lähtien erinomainen vuosikymmenien ajan. Asia ei kuitenkaan ole muuttuneiden ruokatottumusten vuoksi enää itsestäänselvyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii parhaillaan suomalaisten jodin saantia, joka on ollut laskussa tällä vuosituhannella. FINRISKI-tutkimusten ja WHO:n määrittelemien tavoitearvojen mukaan suomalaisilla aikuisilla on lievä jodin puutos. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee jodin saannin lisäämistä.
Jodia lisää maitotuotteista – ei suolan käyttöä lisäämällä
Merkittävimmät jodin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kananmunat, kala ja jodioitu suola.
- Jo puolet aikuisten saantisuosituksesta täyttyy, kun nautitaan maitotuotteita suositusten mukaan (5–6 dl nestemäisiä rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita päivässä + 2–3 viipaletta juustoa).
- Myös kala on hyvä jodin lähde, joten kalaa kannattaa syödä suositusten mukaan 2–3 kertaa viikossa. Esimerkiksi annos (125 g) kirjolohta tai norjan lohta kattaa puolet päivän saantisuosituksesta.
Maailmanlaajuisesti on jodin lisääminen suolaan tavallisin tapa ennaltaehkäistä jodin puutosta. Suomessa jodioidun suolan osuus saannista on aiempaa pienempi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kotiruoan kulutus on vähentynyt eikä elintarviketeollisuuden ja suurkeittiöiden käyttämä suola yleensä sisällä jodia. Myös jodioimattomien erikoissuolojen (sormi-, meri-, yrtti- yms. suolat) suosio vähentää jodin saantia. Koska suola kohottaa verenpainetta, ei suolankäyttöä pidä lisätä sillä perusteella, että se sisältää jodia.
Jodioitu suola käyttöön sekä kotitalouksissa että suurkeittiöissä
Valtion ravitsemusneuvottelukunta katsoo, että väestön jodin saannin parantamiseksi kuluttajien ja suurtalouksien olisi käytettävä ruoanvalmistuksessa ensisijaisesti aina jodioitua suolaa. Tieto lisätystä jodista löytyy tuotteen pakkausmerkinnöistä.
Neuvottelukunta pohtii jatkossa myös suosituksia elintarvikkeiden täydentämisestä jodilla. Esimerkiksi Tanskassa leipiin käytetään jodisuolaa ja siellä jodinsaanti väestössä on hyvällä tasolla.
Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella.
Erityisryhmien jodin saanti turvattava
Tärkeimpiä erityisryhmiä jodin suhteen ovat raskaana olevat ja imettävät naiset, koska heidän jodin tarpeensa on suurentunut, sekä vegaanit, joiden ruokavaliosta puuttuvat tärkeimmät jodinlähteet eli maitotuotteet, kananmunat ja kala. Näiden ryhmien tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota jodinsaantiin. Jodin saantisuosituksia ei kuitenkaan kannata merkittävästi ylittää, koska myös liikasaanti on haitallista.
Suomalaisten jodipitoisuudet alle suositusten
Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa että väestön joditilaa seurataan mittaamalla virtsan jodipitoisuuksia väestössä. WHO:n kriteerien mukaan väestön jodipitoisuuden mediaanin eli keskiluvun tulee ylittää 100 µg/l. Tällä pitoisuudella struuman riski väestössä on pienin. Kun jodipitoisuus virtsassa on välillä 50–100 µg/l, on kyseessä lievä puutos. Kohtalaisen ja vakavan jodinpuutoksen rajat ovat 20–50 µg/l ja alle 20 µg/l.
FINRISKI 2002 tutkimuksessa virtsapitoisuuden keskiluku oli 81 µg/l ja FINRISKI 2012 tutkimuksessa 63 µg/l. WHO:n määritelmän mukaan suomalaisessa aikuisväestössä on siis lievä jodinpuutos. Myös ravintohaastattelujen avulla tehdyt saantilaskelmat 2000-luvulta vahvistavat lievän puutoksen.
WHO arvioi että noin 70 % maailman kotitalouksista käyttää jodioitua suolaa. Jodin saantiin on kiinnitetty huomiota myös EU:ssa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto uudisti hiljattain jodinsaantisuosituksensa.
Viitteet
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
EFSA Journal 2014;12(5):3660.
Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tiedote 13.8.2014, THL
