Älä kysy lääkäriltä, mitä hän suosittelisi sinulle, vaan kysy, mitä hän itse tekisi tai mitä neuvoisi lähisukulaistaan tekemään.
Miten tehdä hyviä päätöksiä oman terveytensä kannalta? Voi olla huono idea luottaa sellaisiin asiantuntijoihin kuin nyt vaikkapa lääkäreihin, väittää tuore kirja.
Psykologi Gerd Gigerenzerin uusin kirja Risk Savvy on viime aikoina ollut esillä englanninkielisessä mediassa, ja usein valokeilaan on poimittu juuri ihmisen terveyspäätöksiä ja lääkäreitä koskevia seikkoja.
Älä kysy lääkäriltä, mitä hän suosittelisi sinulle, vaan kysy, mitä hän itse tekisi tai mitä neuvoisi omaa äitiään tai poikaansa tekemään. Tämän ohjeen antaa Gigerenzer potilaalle. Näin voidaan estää esimerkiksi se, että lääkäri harjoittaisi turhaan defensiivistä lääketiedettä, jolla hän pyrkii varmistamaan selustansa, ettei tule ainakaan syytetyksi tutkimatta jättämisestä, kuvaillaan BBC:n jutussa.
- Lue myös: Lääkäri ei enää ole Jumalasta seuraava
Näihin pitäisi saada vastaus lääkäriltä
Gigerenzerin mukaan potilaan täytyisi saada lääkäriltä vastaus ainakin näihin kolmeen kysymykseen:
1. Mitkä ovat vaihtoehdot?
2. Hyödyt ja haitat?
3. Luvut? Jos 100 ihmistä ottaa tätä lääkettä ja 100 ei ota, mitä tapahtuu viiden vuoden kuluessa?
-Lääkäri voi auttaa potilasta, mutta hänet pitää myös haastaa, jotta saisi parasta mahdollista hoitoa, sanoo Gigerenzer.
Lähde: BBC
Rationaalinen ei aina toimi
Monesti olisi parempi tietää vähemmän, väittää Gigerenzer. Parasta olisi tietää, milloin voi luottaa omaan fiilistuntumaan ja jättää asiantuntijoiden neuvot huomiotta.
- Virhe, jonka rakkaat kollegani tekevät, on se, että he lähtevät oletuksesta, että rationaaliset lähestymistavat päätöksenteossa ovat tehokkaimpia, sanoo Gigerenzer The Guardianin mukaan.
Gigerenzer on tutkinut Guardianin mukaan riskejä vuosikymmeniä. Hän johtaa Max Planck Institute for Human Development -instituuttia sekä Harding Center for Risk Literacy keskusta Berliinissä.
Ulalla tilastoista? Esimerkkinä PSA-testaus
BBC:n jutussa kerrotaan Gigerenzerin kyseenalaistavan lääkärien kyvyn tulkita tilastoja. Hän väittää, etteivät lääkärit läheskään aina tajua tutkimusten riskejä ja hyötyjä – tai vaikka tajuaisivat, saattavat teettää tutkimuksia silti esimerkiksi turvatakseen selustansa syytteiltä.
Gigerenzerin mukaan lääkärit ovat usein ulalla esimerkiksi kuolleisuus ja elossaololukujen kanssa ja tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että PSA-testausta saatetaan suosia turhaan eturauhassyövän seulontamielessä.
Harding Centerin laskelmat osoittavat BBC:n mukaan, että kuolleisuusriski on sama, seulottiinpa eturauhassyöpää tai ei.
- Ongelma on lääketieteen yliopistokoulutuksessa, jossa nuorille lääkäreille opetetaan kaikkea muuta paitsi tilastotieteellistä ajattelua, summaa Gigerenzer BBC:lle. Hänen mielestään lääkärin pitäisi myös osata suoraan myöntää, jos hän ei jotain tiedä.
- Lue lisää: Kannattaako säännöllinen PSA-testaus?
Haitatkin esiin? Esimerkkinä mammografiat
Esimerkiksi rintasyöpäseulontaa ja mammografiaa puolletaan isoäänisesti, ja usein haitat jäävät kertomatta, ajattelee Gigerenzer.
- Lue lisää rintasyövästä
Itävallassa kuulemma tajutaan kuitenkin jo jotain.
Siellä ei Guardianin mukaan propagoida yksisilmäisesti sen puolesta, että naisten nyt yksinkertaisesti vain kannattaa osallistua rintasyöpäseulontaan eli joukkomammografioihin, koska siitä on hyötyä. Myös haittoja tuodaan esille: seulonnoista voi seurata tarpeettomia syöpähoitoja ja vääriä hälytyksiä.
Gigerenzer itse toteuttaa Guardianin mukaan omia oppejaan. Hän ei esimerkiksi käy säännöllisesti terveystarkastuksessa. Hänen mielestään hyödyistä ei ole tarpeeksi näyttöä. Hänen mukaansa ihmiset, jotka käyvät rutiinitarkastuksissa eivät kuole sen harvemmin kuin muutkaan sydäntauteihin, syöpään tai ylipäätään mihinkään.
- He vain saavat enemmän hoitoa, syövät enemmän lääkkeitä ja ovat useammin huolissaan, kiteyttää Gigerenzer Guardianin mukaan.
Lähteet: The Guardian, BBC, Max Planck Institute
Lue myös:
