Terve.fi

Onko lääkärien palkoissa sukupuolisyrjintää?

Onko lääkärien palkoissa sukupuolisyrjintää?
Raakapalkkaerot ovat osin muhkeita, kun katsotaan tilastoista, paljonko maksetaan kuntasektorilla nais- ja mieslääkäreille. Miksi?
Julkaistu: 28.5.2014

Raakapalkkaerot ovat osin muhkeita, kun katsotaan tilastoista, paljonko maksetaan Suomen kunnissa nais- ja mieslääkäreillä. Miksi?

Lääkäriliitosta, Hammaslääkäriliitosta ja Nuorten lääkärien yhdistys NLY:stä vastataan.

-Lääkäreillä on kyllä raakapalkkaeroja, mutta selittämättömiä eroja ei ole loppujen lopuksi kovin paljon, tiivistää neuvottelujohtaja, OTK Laura Lindholm Lääkäriliitosta.

Sekä Lindholm että NLY:n hallituksen puheenjohtaja, LT Mikko Keränen viittaavat Lääkärilehdessä 2008 julkaistuun tutkimukseen. Siinä havaittiin, että selittämättömiä palkkaeroja on sukupuolten välillä vain 3–6 prosenttia.

-Tuoreempi katsaus aiheeseen kaventaa tämän eron jopa 2–4 prosenttiin, lukee Keränen vuonna 2012 Lääkärilehdessä julkaistua katsausta aiheeseen.

Faktaa: raakaero säännölliseltä työajalta 500 euroa

Keskiarvo säännöllisen työajan ansiosta kuntasektorilla 2013:

  • mieslääkäri    6 253 e/kk
  • naislääkäri    5 794 e/kk

Raakapalkkaero   459 e.

  • mieshammaslääkäri 6 372 e/kk
  • naishammaslääkäri 5 877 e/kk

Raakapalkkaero      495 e.

Lähde: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat 2013, haku ammattiluokituksen mukaan

 

Isompia eroja yksityispuolella?

Onko lääkärien palkkauksessa sitten sukupuolisyrjintää?

-Kyllähän sellaistakin voi esiintyä. Työnantajakohtaisia eroja on totta kai. Olen seurannut kuntapuolen palkkakehitystä yli 10 vuoden ajan, ja lääkärit ovat kuitenkin ammattikunta, jossa näyttää olevan hyvin vähän palkkasyrjintää, kuvailee Lindholm.

Hänen mukaansa Lääkäriliiton jäseniltä tulee vain harvoin yhteydenottoja, jotka koskevat sukupuolisyrjintää palkkauksessa. Tavallisempaa on, että yhteyttä otetaan esimerkiksi silloin, kun koetaan, ettei lääkäri saa samanlaista palkkaa kuin kollegansa, joka hoitaa samankaltaisia tehtäviä.

-Yhteydenottojen perusteella uskaltaisin väittää, että yksityispuolen lääkäreillä selittämätöntä palkkaeroa sukupuolten välillä on huomattavasti enemmän kuin kuntapuolella, arvioi Lindholm.

Naiset pidempään kotona

NLY:n Keränen nostaa esille myös kotiasiat. Selittäjänä naisten pienemmille palkoille on käytetty myös sitä, että naiset ovat pidempään poissa työelämästä lasten hankkimisen takia.

-Tämä palkkaero syntyy työuran alussa, mutta ei merkittävästi kasva sen jälkeen, toteaa Keränen.

Mies pyytää enemmän

Naislääkärien on huomattu esittävän usein vaatimattomampia palkkatoiveita kuin miehet. Tämän ovat panneet merkille sekä Lääkäriliiton Lindholm että Hammaslääkäriliiton erikoistutkija, YTT Jaakko Koivumäki.

Koivumäen mukaan hammaslääkäreillä on isojakin raakapalkkaeroja sukupuolten välillä – mutta taustatekijöiden vakioimisen jälkeen peruspalkan eroista jää selittämättä vain 2–3 prosenttia. Niinpä säännöllisen työajan kokonaisansioissa selittämätön ero on noin neljä prosenttia.

-Hammaslääkärien osalta minulla ei ole tutkimusnäyttöä asiasta, mutta voisin arvella, että myös hammaslääkärien osalta naiset todennäköisesti esittävät keskimäärin miehiä matalampia palkkatoiveita. Samoin arvelen, että yksityisellä sektorilla naiset saattavat antaa miehiä herkemmin alennusta tai jättää asioita laskuttamatta, mikä selittää tuloeroja ammatinharjoittajien keskuudessa.

Hänen mukaansa naisten varovaisempi asenne voi selittää myös eroa toimenpidepalkkioissa. Naiset näyttävät olevan varovaisempia tekemään toimenpiteitä, jotka ovat oman osaamisen äärirajoilla, Koivumäki viittaa Nuori hammaslääkäri -tutkimuksen tuloksiin (2011), jotka on julkaistu hammaslääketieteen kansainvälisessä Dental-julkaisussa.

Rakenteellista syrjintää voi olla

Eikö sukupuolittaista palkkasyrjintää sitten ole hammaslääkäreillä? Koivumäen mukaan näin suoraviivaista tulkintaa ei voi tehdä. Toisaalta ei voi päätellä niinkään, että naishammaslääkärin euro olisi 96 tai 97 senttiä, sillä palkkaeroja selittäviä tekijöitä on viljalti.

-Minulla ei ole mitään tarvetta kiistää, etteikö palkkadiskriminaatiota olisi olemassa. Rakenteellistakin syrjintää saattaa olla esimerkiksi erikoisalojen välisissä arvostuseroissa sekä hallintotehtävissä ihan samoin mekanismein kuin muillakin aloilla, arvioi Koivumäki.

-Tilanne on kuitenkin karumpi monilla muilla aloilla, joilla palkanmuodostus on yksilöllisempää, kun katsotaan näitä vakioitujakin eroja.

Ajan mittaamisesta aikaansaannosten mittaamiseen?

NLY:n Keräsen mielestä palkkaeroista on syytä puhua, mutta huomiota ansaitsisivat myös palkanmaksun perusteet:

-Monissa toimissa yhteiskunnan pitäisi siirtyä ajan mittaamisesta aikaansaannoksien mittaamiseen, hän toteaa.

-Terveydenhuollossa tämä tarkoittaisi sitä, että lääkärin palkka olisi sidoksissa hänen tuottamaansa terveyteen. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi saavutetut elinvuodet tai elämänlaatu.

Uskoisin, että tällaisia tuottavuusnäkökulmia ja mittareita hyödynnetään tulevaisuudessa myös osana lääkärien palkanmuodostusta.

Lähteet:

Haastattelut (Lindholm, Koivumäki ja sähköpostitse Keränen), Lääkärilehti, Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat 2013 (haku ammattiluokituksen mukaan)

Lue myös:

Kommentoi »