Terve.fi

Ihosyövän monet muodot

Ihosyövän monet muodot
Ihosyövän tavallisimpia muotoja, tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja ihomelanooma. Ihosyöpiin sairastuu vuosittain noin 15 000 ihmistä. Lue lisää ihosyövistä.
Julkaistu: 25.3.2014

Ihosyövät ovat luonteeltaan ja vakavuudeltaan erilaisia. Sen tavallisimpia muotoja ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja ihomelanooma. Ihosyövälle altistaa auringon UV-säteily ja ihon palaminen, ja paras tapa ehkäistä ihosyövän synty on ihon suojaaminen auringossa.

Ihosyöpien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosina merkittävästi. Syyksi arvellaan lisääntynyttä altistumista auringon UV-säteilylle. Onneksi samaan aikaan ihosyövän hoitomuodot ovat kehittyneet ja yhä useampi selättää syövän.

Kaikkiaan ihosyöpiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 15 000 ihmistä. Noin 1 500 heistä saa melanooman, 12 000 tyvisolusyövän ja 1 500 okasolusyövän. Tyvisolusyöpä, joka on suomalaisten yleisin syöpätyyppi, on huonosti tilastoitu, sillä yhdellä potilaalla saattaa olla monta tyvisolusyöpää, mutta hänet rekisteröidään yhdeksi tapaukseksi. Siksi puhutaankin, että uusia tyvisolusyöpiä ilmaantuu Suomessa vuositasolla jopa 14 000. Maailmanlaajuisesti siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä.

Tyvisolusyöpä on yleisin ihosyöpätyyppi

Tyvisolusyöpä, toiselta nimeltään basaliooma, on yleisin ihon pahanlaatuinen kasvain. Naiset sairastuvat siihen hieman useammin kuin miehet. Basaliooma on kavala syöpä, koska se kehittyy hitaasti. UV-altistuksesta saattaa kulua jopa 20–30 vuotta ennen kuin tauti kehittyy syöväksi. Siksi sairastuneet ovat usein yli 50-vuotiaita.

Tyvisolusyövän syntyyn vaikuttaa oleellisesti se, miten paljon ihminen on altistunut ultraviolettisäteilylle koko elämänsä aikana, ei ihon palaminen. Aurinkoaltistuksen vähentäminen esimerkiksi ihon peittävillä vaatteilla tai suojavoiteilla voisi ehkäistä valtaosan basalioomista.

Tyvisolusyöpä ei juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä. Alle prosentilla potilasta tauti voi kuitenkin levitä, jos sitä ei hoideta tai syöpä on sellaisessa paikassa, että leikkaus tai sädehoito ei tule kysymykseen. Levinneen syövän ennuste on huono.

Lähes poikkeuksetta tyvisolusyöpä saadaan leikattua kokonaan pois, jolloin taudin ennuste on erinomainen.

Okasolusyöpä on iäkkäiden tauti

Okasolusyöpä eli spinosellulaarikarsinooma on ihon pintakerroksen keratinosyyttisolujen pahanlaatuinen kasvain ja toiseksi yleisin ihosyöpätyyppi. Valtaosa sairastuneista on iäkkäitä. Tyvisolusyöpään verrattuna okasolusyöpä voi hoidon viivästyttyä levitä muualle kehoon, tyypillisesti imusolmukkeisiin ja sieltä keuhkoihin.

Okasolusyöpä ilmaantuu niille kehon alueille, joihin aurinko osuu: kasvoihin, päälaelle, rintakehään, hartioihin ja käsiin. Muita tyypillisiä paikkoja ovat korvanlehden reuna ja huulten iho.

Tämä ihosyöpätyyppi aiheutuu ihon liiallisesta palamisesta ja sairastunut henkilö tekeekin usein ulkotyötä. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa säde- ja solunsalpaajahoito sekä immuunijärjestelmää heikentävä lääkitys. Okasolusyöpään vaikuttavat myös perinnölliset tekijät.

Okasolusyövän esiastetta kutsutaan aurinkokeratoosiksi. Koska se on usein vain punoittava, pyöreähkö ja joskus hilseilevä iholaikku, sen voi sekoittaa tavalliseen ihottumaan. Hoitamaton aurinkokeratoosi voi muuttua okasolusyöväksi.

Melanooma löytyy usein luomesta

Melanooma on ihon pigmenttiä eli väriainetta muodostavien solujen, melanosyyttien, syöpä. Kuten muutkin ihosyövät, melanooma on yleistynyt ja sairastuneiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kyseessä on aikuisten syöpä, sillä se on harvinainen lapsuusiällä, mutta suhteellisen tavallinen jo 40-vuotiailla. Puolet sairastuneista on alle 65-vuotiaita.

Tärkein melanooman aiheuttaja on ihon toistuva palaminen auringossa etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi lasten ihon suojaaminen on erittäin tärkeää. Erityisen herkästi palavat henkilöt, joilla on vaalea iho ja pisamia ja joiden iho ruskettuu huonosti, mutta palaa helposti.

Usein ensimmäinen merkki melanoomasta on terveelle iholle ilmestyvä pigmenttimuutos tai uusi luomi. Henkilöiden, joilla on paljon luomia kehossaan, tulisi seurata mahdollisia muutoksia erityisesti, jos suvussa on melanoomatapauksia. Miehillä melanooma löytyy tyypillisesti yläselästä, naisilla alaraajoista.

Melanooma hoidetaan leikkauksella, ja tavoitteena on poistaa kasvain niin, että tauti ei uusiudu. Potilaat, joilla on korkea uusiutumisriski, saavat usein myös syöpälääke- tai sädehoitoa.

Melanooman vakavinta muotoa, levinnyttä melanoomaa, ei voida parantaa, mutta sen edistymistä voidaan hidastaa. Käytössä on useiden lääkkeiden yhdistelmähoitoja, ja viime vuosina markkinoille on tullut täsmälääkkeitä levinneen melanooman hoitoon.

Lähteet:

RCH300314

Artikkeli on kumppanin tuottamaa sisältöä.

Kommentoi »