Perinteinen käsitys terveyttä edistävästä liikunnasta sisältää lenkkarit, verkkarit, hikinauhan ja märän froteepyyhkeen olkapäällä. Sykkeen nostaminen hengästykseen asti ja kehon suorituskyvyn ylärajojen kutittelu ovat loistavia tapoja edistää terveyttä, nostaa vireystilaa ja muokata omaa olemusta ryhdikkääksi ja liikunnalliseksi. Vahvaan tutkimusnäyttöön nojautuvat terveysliikuntasuositukset kehottavatkin liikkumaan useasti viikossa nimenomaan hengästyen ja hikoillen. Onko tämä siis ainoa tie liikunnalliseen elämäntapaan?
Avaruudesta arkipäivään
Vastausta liikunnan määritelmälle saamme hakea aina avaruudesta asti. Ensimmäisten avaruuslentojen jälkeen NASA:n tutkijat huomasivat, että astronauttien veriarvot olivat huonontuneet, asento lyyhistynyt ja lihakset surkastuneet painottomuudessa olon jälkeen. Syy oireille oli selvä: painottomassa tilassa astronauttien ei tarvinnut käyttää lihaksiaan painovoimaa vastaan tehtävään työhön ja sekä lihakset että koko keho olivat sopeutuneet tähän uuteen olotilaan. Vaikka nämä löydökset saattavat kuulostaa kaukaisilta, ovat ne lähempänä arkista elämäämme kuin ehkä arvaammekaan. Kun istumme tuoliin, vapautamme suuret asentoa ylläpitävät lihaksemme painovoimaa vastaan tehtävästä työstä. Vuosi vuodelta pitkäaikainen istuminen alkaa tuoda luoksemme vaivat, minkä ehkäisemiseksi NASAn tutkijat ovat tehneet töitä vuosikymmeniä. Liiallinen istuminen lisää lihavuuden sekä useiden sairauksien riskiä, koska istuessa emme käytä lihaksiamme.
Istuminen on IN
Ennen istuminen oli lepohetki raskaan arjen keskellä. Nykyään istuminen ei ole enää vain lepäämistä varten, vaan se on toiminto jota teemme kaikkialla. Koulussa, töissä, kotona ja matkoilla luovutamme kehomme tuolin kannateltavaksi, sillä pakottavaa tarvetta lihastyölle ei enää ole.
Yhtä vähän kuin lihastyölle on tarvetta, yhtä vähän meillä on enää muita vaihtoehtoja kuin jättää käyttämättä lihaksiamme.
Istuminen on hallitseva, toivottu ja ehdotettu asento asian kuin asian suorittamiseen. Vai voisitko kuvitella olevasi jossain muussa asennossa palaverissa tai pankissa asioidessasi? Istuminen on niin suosittua, koska se on helppoa ja siihen tarjoutuu mahdollisuuksia kaikkialla. Istuminen on vallannut arkeamme vaivihkaa verhoutumalla yhteiskunnan normeihin ja teknologian viehätykseen. Toki istuminen kuuluu elämäämme, mutta istuminen siinä mittakaavassa, missä sitä nykyisessä yhteiskunnassa teemme, on paisunut kehomme sietokyvyn yläpuolelle. Maailman muuttuminen on tehnyt istumisesta terveysriskin.
Pienin suurin askel terveyden edistämisessä
Istumisen haittojen välttäminen on kuitenkin helppoa: tuolista ylös nouseminen kasvattaa lihasten aktiivisuutta sekä energiankulutusta välittömästi.
Pienenkin aktiivisuuden toistaminen säännöllisesti on tärkeää kehon aineenvaihduntaprosessien ylläpitämisessä. Mikä parasta, kehon aktiivisuus lisää myös aivojen aktiivisuutta ja vireystilan ylläpitäminen pitkän toimistopäivän aikana helpottuu huomattavasti.
Pitkällä aikavälillä tämä ”luomuliikunta” ehkäisee tehokkaasti useiden sairauksien sekä lihavuuden riskiä. Paras tapa on tauottaa istumista puolen tunnin välein ja pyrkiä rajoittamaan päivän kokonaisistumismäärä noin 6-8 tuntiin päivässä. Tähän tavoitteeseen pääsemisessä auttavat ratkaisevasti tsemppaavat työkaverit, työympäristön järjestelyt sekä aktiivinen elämänasenne. Aktiivisen arjen kautta hyppäys kuntoliikunnan puolelle on myös helpompi, jolloin terveys paranee entisestään ja kohoava kunto tekee myös arkiliikunnasta helpompaa.
Istumisen räjähdysmäinen lisääntyminen nyky-yhteiskunnassa on tuonut sen terveyshaitat esiin. Samalla terveyttä edistävän liikunnan alaraja on laskenut vuodesta toiseen uusien tutkimustulosten myötä. Liikkumisreseptin ensimmäinen ja tärkein sääntö kuuluukin seuraavasti: nouse tuolista ylös.
Istuminen on terveysriski
- Paljon istuminen lisää lihavuuden, 2-tyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Istumisen aiheuttamat terveysriskit johtuvat lihasten käyttämättömyydestä sekä alhaisesta energiankulutuksesta.
- Tuolista ylös noustessa energiankulutus kasvaa 13 %
- Puolen tunnin välein tuolista ylös nouseminen ehkäisee verenpaineen nousua ja auttaa verensokeritason säätelyssä.
- Kuntoilu ei poista kaikkia istumisen haittoja, koska se toistuu harvemmin ja vaikuttaa osittain eri asioihin kehossamme.
- Pelkkä istumisen vähentäminen ei kohota kuntoa.
- Molempia siis tarvitaan ja ne vieläpä tukevat toisiaan.
