Kakkostyypin diabetes saattaa hidastaa ajattelukykyä jo varhaisessa vaiheessa
Useat tutkimusryhmät ovat julkaisseet tutkimuksia, joissa on havaittu kakkostyypin diabeteksen kiihdyttävän kognitiivista heikentymistä ihmisten ikääntyessä ja kaksinkertaistavan riskin sairastua lopulta dementiaan. Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijat ovat päätyneet siihen, että kakkostyypin diabeteksen tautiprosessissa ilmenee jo aikaisessa vaiheessa kognitiivista heikentymistä.
Tutkijat keräsivät tietoja Victoria Longitudinal Study -tutkimuksesta, joka on edelleen käynnissä oleva tutkimus, iän myötä tapahtuvista terveydentilan muutoksista. Tämänkertainen analyysi käsitti 41 aikuista tyypin 2 diabeetikkoa ja 424 tervettä verrokkia. Kaikki osallistujat asuivat itsenäisesti. Lähes 98 prosenttia kakkostyypin diabeetikoista kertoi tautinsa olevan lievä tai keskivaikea ja hallitsevansa verensokeriaan ruokavaliolla, liikunnalla, suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä tai jollakin eri hoitojen yhdistelmällä. Noin 7 prosenttia käytti insuliinia.
Aikaisemmissa tutkimuksissa kakkostyypin diabeteksen kognitiivisista vaikutuksista on yleisesti keskitytty kokonaisvaltaiseen ajattelukykyyn tai pariin erityiskysymykseen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin osallistujien pisteitä kognitiivista suorituskykyä mittaavissa testeissä, jotta voitaisiin arvioida kokonaisvaltaisesti ajattelukykyä sekä erityisiä muistin ulottuvuuksia, päättelykykyä, verbaalisia taitoja ja aivojen prosessointinopeutta.
Tutkijat havaitsivat, että kaksi erityistä ajattelun lajia oli heikentynyt kakkostyypin diabeetikoilla: nimittäin toiminnan ohjauksena tunnettu ajattelun ja päättelyn ulottuvuus sekä aivojen prosessointinopeus. Sen sijaan kakkostyypin diabetes ei vaikuttanut muistiin, verbaaliseen sujuvuuteen, reaktioaikaan eikä havaintonopeuteen.
Yllättäen havaittiin myös, että kognitiivinen suorituskyky ei heikentynyt diabeetikkojen ikääntyessä. Kun tutkijat jakoivat osallistujat kahteen ryhmään: ”nuoret vanhat”, jotka olivat 53–70-vuotiaita ja ”vanhat vanhat”, jotka olivat 71–90-vuotiaita, he eivät havainneet ryhmien välillä eroja. He päätyivätkin siihen, että kakkostyypin diabeetikoilla havaittu ajattelukyvyn heikentyminen ei ollut yhteydessä ikään.
Tutkimuksessa havaitut kognitiiviset puutteet olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät kliinisesti merkittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että kognitiiviset puutteet eivät vaikuttaneet elämänlaatuun. Kokonaisvaltainen ajattelukyky pysyi kakkostyypin diabeetikoilla hyvänä. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että aivojen prosessointinopeus ja toiminnan ohjaus ovat ajattelun kannalta keskeisiä ulottuvuuksia ja esittävät, että tutkimus tuo esille yhden lisäsyyn hoitaa kakkostyypin diabetesta mahdollisimman hyvin.
