Oulussa tutkittiin erikoislaatuista kylmänsietokykyä

Tutkimuksen kohteena oli kisojen tunnetuin vieras, brittiläissyntyinen pitkän matkan uimari Lewis Gordon Pugh, jolla on hallussaan maailmanennätykset pohjoisimmasta ja eteläisimmästä pitkänmatkan uinnista. Mies on uinut kilometrin niin Pohjoisella Jäämerellä kuin Antarktiksellakin.

Erikoislaatuisen Pughista tekee hänen kykynsä sopeutua äärimmäiseen kylmyyteen ja hallita ruumiinlämpöään mattimeikäläisistä poikkeavalla tavalla: hänelle aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että hän pystyy nostamaan ruumiinlämpöään jopa parilla asteella ennen kylmään veteen menemistä. Oulun laboratorio-oloissa tehdyissä tutkimuksissa näin ei kuitenkaan käynyt.

- Olosuhteet olivat ehkä liian kliiniset, enkä pystynyt keskittymään samalla tavoin kuin jos ympärillä olisi ollut jäätikköä, jääkarhuja ja sellaista, Pugh toteaa.

Mekanismia, jolla Pugh pystyy nostamaan elimistönsä lämpötilaa ennen äärimmäiselle kylmälle altistumista, ei siis Oulussa pystytty selvittämään. Tutkimusta tehneen dosentti Juhani Smolanderin mukaan yksi mahdollinen selitys lämmön nousulle on ns. humoraalinen termogeneesi, jossa adrenaliinilla on normaalia suurempi vaikutus kehon lämmön nostamisessa.

- Lewis sanoi olevansa varsin aggressiivinen usein ennen uintia, jolloin termogeneesi saattaa olla yksi selitys, Smolander toteaa.

Testissä Pugh oleskeli ensin 27 –asteisessa lepohuoneessa, josta siirtyi kylmäaltaaseen 8-asteiseen veteen puoleksi tunniksi ja palasi jälleen lepohuoneeseen palautumaan. Testin aikana häneltä mitattiin muun muassa. sykettä, aineenvaihdunnan tasoa, ihon lämpötilaa ja kehon syvälämpötilaa.

Sopeutuminen pitkälti harjoittelun tulosta

Testissä selvisi, että Lewis Gordon Pughin poikkeuksellisen voimakasta kylmään veteen sopeutumista ilmentää muun muassa ääreisverenkierron ”sulkeutuminen” eli ihon vasokonstriktio, jonka myötä veri ohjautuu kehon sisäosiin. Tämä taas mahdollistaa elimistön syvälämpötilan pitämisen vakaana huomattavasti pidempään kuin kylmään sopeutumattomilla henkilöillä.

- Vastaavanlainen ilmiö voi esiintyä muillakin, jotka säännöllisesti altistavat itsensä kylmälle, mutta Lewisin vasteiden nopeus ja voimakkuus ovat omaa luokkaansa, dosentti Juha Oksa, toinen tutkimuksen tehneistä tutkijoista toteaa.

Lewis Gordon Pugh itse uskoo sopeutumiskykynsä olevan monien asioiden summa.

- Eniten siihen on vaikuttanut jatkuva harjoittelu. Uin päivittäin parikymmentä minuuttia kylmässä vedessä, hän kertoo.

Harjoittelun vaikutuksen kannalla on myös Juha Oksa, mutta muistuttaa, ettei synnynnäistä taipumustakaan voida sulkea pois. Henkisellä valmistautumisella ennen kylmään menemistä lienee myös suuri rooli, mistä kertonee esimerkiksi se, ettei Pughin lämpö ennen kylmä-altistusta laboratorio-oloissa toimittajien ja tutkijoiden ympäröimänä noussut.

Lewis PughTestin aikana kylmässä vedessä Pughin kehon syvälämpötila laski puolessa tunnissa 37.3 asteesta 36.5 asteeseen.

- Tavallinen ihminen olisi siinä ajassa ehtinyt jäähtyä jo huomattavasti enemmän, lämpö olisi saattanut pudota jo 35 asteeseen, Juha Oksa toteaa. Lievän hypotermian rajana pidetään 36.5 astetta, 35 astetta on jo vaarallista.

Palautumisvaiheessa, noustuaan vedestä Pughin keho reagoi jälleen eri tavoin kuin kylmään tottumattomilla henkilöillä.

- Hän pystyi kohottamaan lämmöntuotantoansa hetkellisesti jopa kuusinkertaiseksi lepotasoon nähden, joka varmasti auttaa palautumisessa kilpauintisuorituksesta ja on myös poikkeavan voimakas reaktio, kertoo Oksa. Smolander havainnollistaa Pughin reaktion voimakkuutta: – Jo lämmöntuoton nousu levosta nelinkertaiseksi vastaa reipasta kävelyä, hän selittää.

Sopeutumisesta villapaidan verran hyötyä

Lewis Gordon Pughille tehtyjen tutkimusten mittaustulosten tarkka analysointi on vielä kesken. Työterveyslaitoksen kylmyyteen ja kylmänsietoon liittyviä tutkimuksia käytetään yleisesti hyväksi esimerkiksi vaatteiden ja välineiden suunnittelussa paljon kylmässä oleskeleville, kuten sotilaille ja ulkotyötä tekeville.

Oikeasta vaatetuksesta huolehtiminen kylmissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää. Ihmisen oma kylmään sopeutumiskyky kehittyneenä ja harjoitettunakin tuo vain vähäistä apua kylmässä selviämiseen.

- Parhaimmillaan sopeutumisesta on hyötyä ylimääräisen neulepaidan verran, Juhani Smolander toteaa.

Lewis Gordon Pugh tietää, miltä kylmä tuntuu

Hurjista kylmäuinneistaan tunnettu Lewis Gordon Pugh on saavuttanut vajaa parikymmentä vuotta kestäneellä uintiurallaan lähes kaiken, mitä pitkän matkan uimarilla on saavutettavana. Miehen meriitteihin kuuluu uinti kaikissa viidessä valtameressä. Saavutuksista komeimpia ovat epäilemättä kilometrin pituiset uinnit sekä Pohjoisella Jäämerellä 3-asteisessa että Antarktiksella 0-asteisessa vedessä.

Pugh haastoi Oulun avantouinnin MM-kisoissa kaksi venäläistä uimaria polskuttelemaan puolen kilometrin matkan jääkylmässä vedessä. Kuten arvata saattaa, Pugh oli kolmikosta nopein selviten matkasta noin kahdeksassa minuutissa. Suorituksen jälkeen mies ei näyttänyt olevan millänsäkään, vaan ehti poseerata lukuisille valokuvaajille uimahousuissaan.

Pugh kuitenkin tietää miltä tuntuu, kun palelee.

- Kilometrin uinti Antarktiksella näytti minulle rajani, hän selittää ja vannoo tuntevansa kylmyyttä ja kipua siinä missä muutkin ihmiset. Pugh kertoo kehonsa jäähtyvän noin asteen kymmentä kylmässä vedessä vietettyä minuuttia kohti. Jäähtyminen kuitenkin jatkuu vielä jonkin aikaa uinnin jälkeen romahtaen jopa parilla asteella heti vedestä noustua.

Ei koskaan samaa uintia kahdesti

Avantouimareille tuttu tunne voi olla kylmyyden aiheuttama ohimenevä kipu iholla ja esimerkiksi sormissa ja varpaissa.

- Kun ui kylmässä vedessä pitkää matkaa, kipu siirtyy koko ajan syvemmälle, Pugh kertoo ja lisää joskus uidessa miettineensä kauanko pystyy vielä kestämään syvälle pureutuvaa kipua. Hän kertoo myös palelevansa uinnin jälkeen.

- Palelu alkaa tuntua siinä vaiheessa kun kehon lämpötila alkaa nousta.

Mikä sitten saa miehen kerta kerran jälkeen haastamaan itsensä yhä raskaampiin koitoksiin?

- Sitä kysyn itseltäni joka päivä, Pugh naurahtaa ja kertoo – kuten varmasti useimmat muutkin talviuimarit – että parasta ei ole itse uinti, vaan uinnin jälkeinen tunne. Kunnianhimo ja itsensä voittaminen piiskaa eteenpäin.

- En koskaan ui samaa reittiä kahdesti. Jokaisen uinnin on oltava edellistä kovempi, pitempi ja kylmempi.