Terve.fi

Erikoislääkäri: Kyypakkaus ei riitä pureman hoitoon



Erikoislääkäri: Kyypakkaus ei riitä pureman hoitoon

Puriko kyy? Mikä auttaa kyyn puremaan? Nimestään huolimatta kyypakkauksesta ei ole hyötyä kyynpuremaa vastaan. Kyypakkaus riittää ampiaisen tai hyttysen pureman hoitoon. Lue lisää kyypakkauksesta.
Teksti Lasse Nevala

Usko kyypakkaukseen on iskostunut syvälle suomalaisiin, mutta nimestään huolimatta siitä ei ole hyötyä kyynpuremaa vastaan. Pakkauksen sijaan apu löytyy lääkäristä.

Erikoislääkäri Arno Vuoren mukaan tablettien sisältämä kortisoni on kyllä periaatteessa hyödyllistä myrkytyksen hoidossa, mutta kyypakkauksessa on kortisonia vain vähän.

– Se riittää ampiaisen tai hyttysen pureman hoitoon, mutta kyynpuremaan pakkauksella ei ole osoitettu olevan mitään vaikutusta. Lisäksi tabletit otetaan suun kautta, vaikka myrkytykseen liittyy usein oksentelua, hän kertoo.

Vuorella on pitkä kokemus kyynpuremien hoidosta, sillä hän työskenteli toistakymmentä vuotta lasten teho-osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lounais-Suomi ja etenkin Turun saaristo ovat kyylle suotuisia alueita, joten kyynpurema tuli tutuksi tuona aikana.

– Kyypakkauksen voi toki ottaa, kunhan siihen ei luota liikaa. Jos esimerkiksi metsästä lähdetään patikoimaan kyypakkauksen perään eikä hälytetä heti apua, on pakkauksesta vain haittaa.

Poppakonstit eivät toimi kyyn puremaan

Kyyn uhriksi joutuvia Vuori neuvoo pysymään rauhallisena ja ennen kaikkea soittamaan välittömästi yleiseen hätänumeroon, 112:teen. Purtu raaja pitäisi myös lastoittaa esimerkiksi oksalla tai airolla. Pureman saaneen tulee liikkua mahdollisimman vähän eikä missään tapauksessa juosta.

– Kaikenlaiset pureman viiltelyt ja myrkyn imemiset on syytä unohtaa, sillä niistä ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin, sillä viiltely voi tulehduttaa pureman. Myöskään kiristyssiteitä ei kannata käyttää.

Nopea hoitoon pääsy on tärkeää, sillä pureman ensioireet, kipu ja turvotus, ilmaantuvat jo parin kymmenen minuutin kuluessa. Lisäksi myrkyn levitessä myös turvotus leviää. Jos tämä leviäminen on nopeaa, on pelättävissä vakava yleismyrkytys.

– Kyynpuremaan ei ole Suomessa kuollut ketään tiettävästi kahteenkymmeneen vuoteen. Siihen on silti syytä suhtautua kunnioituksella ja hakeutua aina lääkäriin. Pikkulasten kohdalla tähän riittää pelkkä pureman epäilykin.

Kesä vaikuttaa kyyn liikehdintään

Kyynpureman hoitoa mutkistaa se, ettei pureman vakavuutta voi tietää etukäteen. Voi olla, että käärmeellä oli paljon myrkkyä, mutta yhtä lailla on mahdollista, että käärme oli juuri käyttänyt myrkkynsä johonkin pikkueläimeen. Vastaavasti purema on voinut olla vain hätäinen raapaisu tai syvä ja pitkä pistos.

– Varsinaisen myrkytyksen lisäksi vaarana ovat myrkyn sisältämät proteiinit, jotka voivat aiheuttaa allergikoille hengenvaarallisia kohtauksia. Nämä ovat jopa itse myrkytystä vaarallisempia, Vuori kertoo.

Vuoren kokemuksen mukaan kyynpuremille ovat alttiita etenkin pikkulapset, jotka eivät osaa varoa kalliolla loikoilevaa kyytä sekä noin kymmenvuotiaat pojat, jotka pyydystävät käärmeitä leikkeihinsä. Lisäksi kyyt uhkaavat huolimattomia marjastajia. Kaiken kaikkiaan kyy puree vuodessa noin sataa suomalaista, vaikkakin määrä vaihtelee vuosittain säistä riippuen. Pahin yhdistelmä on leuto talvi ja lämmin kesä. Tuolloin kyyt ovat talvehtineet hyvin, ja lämpimän kesän ansiosta sekä ihmiset että käärmeet ovat vauhdissa. Huono ja sateinen kesä tietää sen sijaan vähemmän puremia, sillä tuolloin ihmiset pysyvät mökeissään ja kyyt koloissaan. Suurin osa puraisuista tapahtuu heinäkuussa, mutta vaara on olemassa aina huhtikuusta syyskuuhun.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Julkaistu: 8.12.2013