Ruokaympyrällä on merkitystä
Ruokaympyrää on käytetty terveysvalistuksen apuvälineenä jo 50-luvulta asti, eikä sen sanoma ole vielä tänäkään päivänä vanhentunut. Se on edelleen tärkeä apuväline suomalaisten ruokailutottumusten ohjaajana.
Ruokaympyrä on graafinen malli, joka havainnollistaa tekstiä paremmin ravitsemussuosituksia. Se kuvastaa ruokavalion monipuolisuutta ja eri elintarvikeryhmien suhteellista määrää ravinnossa. Ruokaympyrän lisäksi on kehitetty ruokapyramidi ja lautasmalli. Ne sopivat eri käyttötarkoituksiin ja täydentävät toisiaan mm. neuvonnassa ja opetuksessa.
Taustalla ravitsemussuositukset
Erilaiset ravitsemusmallit perustuvat asiantuntijoiden ravitsemussuosituksiin, jotka on tarkoitettu joukkoruokailun suunnitteluun ja ravitsemuskasvatuksen aineistoksi. Suositukset on laadittu väestötasolle, terveille ja kohtuullisen aktiivisille ihmisille.
Ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Niiden tavoitteena on monipuolinen ravintoaineiden saanti, sekä energiansaannin ja -kulutuksen tasapainottaminen. Ne antavat suosituksia tärkeimpien ravintoaineiden, kuten rasvojen, hiilihydraattien, proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannille.
Suomalainen ravitsemussuositus uusittiin viimeksi vuonna 1998. Siinä painotetaan ruuan vaihtelevuutta, kohtuullisuutta sekä maukkautta. Se korostaa tavallisten ja edullisten raaka-aineiden monipuolista käyttöä ruuanvalmistuksessa. Vaihtelevuus ja monipuolisuus takaavat ravintoaineiden saannin, kohtuullisuus tähtää erityisesti lihavuuden torjuntaan, ja maukkaus korostaa sitä, että ravitsemussuositusten mukainen ruoka voi olla myös hyvää.
Ruokaa suomalaiseen makuun
Ravitsemussuosituksen mukainen sekaruokavalio sisältää runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, monipuolisesti perunaa, runsaasti viljavalmisteita ja sopivasti vähärasvaisia maitovalmisteita. Kalan käyttöä suositellaan ja vähärasvaista lihaa pitäisi syödä kohtuudella.
Ruokapöytään saa keveyttä, väriä ja vaihtelua kasviksista, joita kannattaa valita vuodenajan sadon mukaan. Ruokavalioon pitäisi sisältyä juureksia ja vihanneksia, hedelmiä sekä kotimaisia marjoja.
Peruna kuuluu lähtemättömästi suomalaiseen ruokapöytään, ja sitä voi syödä reilusti päivittäin, sillä se on hyvä tärkkelyksen lähde ja sisältää vain vähän energiaa. Perunaa kannattaa valmistaa erilaisiksi ruokalajeiksi keitettynä ja paistettuina uuniperunoina, sekä soseena ja laatikkoruuissa. Öljyssä keitettyjä ranskanperunoita ja sipsejä kannattaa syödä harvoin, sillä ne sisältävät runsaasti energiaa.
Ruokavalion pitäisi sisältää runsaasti mieluiten täysjyväviljaisia tuotteita leipänä, puuroina, myslinä, pastana ja riisinä. Leipää kannattaa suosia myös välipaloina.
Maitotuotteissa pääpaino on rasvattomilla tai vähärasvaisilla valmisteilla. Maito, piimä, jogurtti, viili ja juustot kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon, sillä niiden käyttö varmistaa mm. riittävän kalsiumin saannin.
Sekaruokavaliossa suositaan aina vähärasvaista lihaa. Teollisia lihavalmisteita ostettaessa valitaan vähärasvainen ja –suolainen vaihtoehto. Kala-ateriaa suositellaan kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen, kananmunia voi syödä muutaman viikossa ja maksaa pari kertaa kuussa.
Kokonaisuus hallintaan
Hyvä ruokavalio on kokonaisuus, jossa päivittäinen ruoka koostetaan valitsemalla kaikista ruokaympyrän sektoreista jotain monipuolisesti ja vaihdellen. Jos jokin ruoka-aine jätetään pois, esim. allergian vuoksi, se korvataan jollakin toisella ryhmän aineksella.
Ruokaympyrä pähkinänkuoressa: Kerää päivittäinen ruokavaliosi ruokaympyrän osoittamassa suhteessa, ja valitse jotakin jokaisesta lohkosta eri ruoka-aineita vaihdellen. Syö oman energiantarpeesi mukaan. Nauti syömisestä ja liiku päivittäin!
