Terve.fi

Korvia hoidetaan liikaa lääkkeillä

Korvia hoidetaan liikaa lääkkeillä
Korvia hoidetaan liikaa lääkkeillä
Julkaistu: 15.12.2012

Suomalaislapset saavat turhan herkästi korvatulehdusdiagnoosin, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koivisto Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

”Lieviä tärykalvopunoituksia diagnosoidaan liian herkästi korvatulehduksiksi ja hoidetaan antibiooteilla”, Nokso-Koivisto sanoo.

Lääkärit tarvitsisivat lisäkoulutusta korvatulehdusten diagnostiikkaan. Diagnostiikka ei ole helppoa.

Nokso-Koivisto arvioi, että jopa 80 prosenttia korvatulehduksista paranee ilman antibioottia.

Flunssan aikana virus voi mennä korvaankin ja tulehduttaa sitä vähän. Virus ei kuitenkaan parane antibiootilla.

Jos korvassa taas on selkeä märkäinen korvatulehdus, antibiootti tehoaa siihen ja nopeuttaa paranemista.

Nokso-Koiviston mukaan lääkäreiden pitäisi oppia nykyistä paremmin tunnistamaan, millainen korvatulehdus tarvitsee antibiootin ja millainen ei.

”Pitäisi tutkia tarkemmin, onko korvassa vain räkää vai märkäinen bakteeritulehdus.”

Hän arvioi, että toistuvista korvatulehduksista kärsivien lasten korvia myös putkitetaan turhan herkästi.

”Varmaan putkituksia voitaisiin tehdä vähän vähemmän. Pitäisi luottaa siihen, että toistuvat tulehdukset rauhoittuvat ajan kanssa.”

Korvien putkitus tuulettaa korvaa, muttei estä taudinaiheuttajan pääsyä sinne.

Toistuvista korvatulehduksista kärsivien lasten kitarisoja leikattiin takavuosina ahkerasti.

Sitten tutkimukset osoittivat, ettei kitarisan poisto katkaise lapsen tulehduskierrettä tai estä korvatulehduksia.

Kitarisan leikkauskriteerit ovatkin muuttuneet.

Nyt kitarisa poistetaan lähinnä silloin, kun se on niin suuri, että se aiheuttaa oireita tai siinä on jatkuva infektio.

Suuresta kitarisasta voi aiheutua jatkuvaa nenän tukkoisuutta, nuhaa ja suuhengitystä.

Kun lapsi ei pysty hengittämään nenän kautta, suu pysyy koko ajan auki ja tästä voi aiheutua yöllä kuorsausta.

Kuorsauksesta on tullut tavallisin syy kitarisan poistoon.

”Jos lapsella on jokaöinen voimakas kuorsaus, joka kestää pitkään ja huonontaa unen laatua, kitarisan poisto on paikallaan.”

Nokso-Koiviston mukaan vielä tarvitaan lisätutkimuksia siitä, missä iässä kitarisa olisi järkevintä leikata.

Lisäksi kaivataan tarkempaa linjausta siitä, kuinka paha kuorsauksen ja unihäiriön pitää olla, että leikkaus kannattaa.

Kitarisoja poistetaan lapsilta paljon. Toimenpiteitä tehdään erityisesti leikki-ikäisille.

Kitarisakudos voi joskus kasvaa leikkauksen jälkeen uudelleen.

”Mitä pienempänä kitarisa on leikattu, sitä herkemmin se voi kasvaa uudelleen.”

Suomessa tehty väitöstutkimus osoittaa, että Suomessa tehtiin takavuosina enemmän kitarisan poistoja kuin Norjassa, mutta leikkausmäärät olivat laskussa.

Leikkausmäärät vaihtelivat alueellisesti Suomen sisällä.

Kommentoi »