Lasten kasvunseurantaan tarkkuutta uusilla kasvukäyrillä

Lasten kasvua seurataan, jotta kasvuun vaikuttavat sairaudet ja häiriöt voitaisiin todeta mahdollisimman varhain, ennen kuin ne ovat aiheuttaneet lapselle merkittäviä haittoja.

Esimerkiksi ruoka-allergiat, keliakia, kilpirauhassairaudet tai mikä tahansa yleissairaus voi näkyä lapsen kasvussa.

Myös elinolosuhteilla on suuri merkitys: kasvaakseen normaalisti lapsi tarvitse rakkautta ja huolenpitoa.

Imeväisiässä kasvunseurannan tärkein tarkoitus on ravitsemuksen riittävyyden arviointi, jota arvioidaan vauvoilla pääasiassa painon perusteella. Pituuskasvun kohtuullisilla muutoksilla ei ole parin ensimmäisen vuoden aikana juurikaan merkitystä.

Tavoitteena estää aikuisiän lihavuutta

Aikuisiässä ylipainoa ehkäistään ja hoidetaan, koska se altistaa sairauksille ja huonontaa elämänlaatua. Normaalipainon painoindeksirajat onkin määritelty sen mukaan, millä arvoilla sairausriskit alkavat merkittävästi nousta.

Lapsuuden ylipainon määritelmä sitä vastoin ei perustu lapsuudessa todettuihin terveyshaittoihin, eikä lapsuusiän ylipainon ole osoitettu oleva myöhemmän sairastavuuden itsenäinen riskitekijä. Eli jos on lapsena lihava mutta aikuisena normaalipainoinen, ongelmaa ei ole.

Lapsuuden ylipainolla on kuitenkin suuri taipumus jatkua aikuisikään. Tämän vuoksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa pyritään löytämään ne lapset, jotka ovat riskissä tulla ylipainoisiksi tai lihaviksi aikuisiksi.

Käytännössä kasvukäyrien ja -seulojen avulla poimitaan lapset, joiden kasvussa on tapahtunut selkeä muutos tai joiden pituus poikkeaa huomattavasti vanhempien pituuden perusteella odotettavissa olevasta pituudesta.

Kasvuseulaan jääminen ei tarkoita, että lapsella olisi sairaus, mutta seulaan jääneitä on syytä tutkia ja seurata tarkemmin.

Koska ylipaino lisää monien sairauksien riskejä, sitä seulotaan ravitsemuksen riittävyyden ja sairauksien diagnosoinnin lisäksi sen vuoksi, että voitaisiin ehkäistä ylipainoon liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.

Seurannassa ei keskitytä lapsen painoon, vaan olennaista on antaa ravitsemus- ja liikuntaohjausta ja pyrkiä siihen, että perheen elämäntavat muuttuisivat pysyvästi terveellisempään suuntaan.

Kasvutapa muuttuu elinolojen parantuessa

Elinolosuhteiden kohentumisen ansiosta lasten kasvutapa on viime vuosikymmeninä muuttunut selvästi.

Lapset pystyvät hyödyntämään aiempaa paremmin perimänsä määräämän kasvupotentiaalin. Nykyään lapset ovat pitempiä kuin ennen ja murrosikä tulee aikaisemmin. Toisaalta imeväisikäiset ovat pituuteensa nähden aiempaa hoikempia, mikä liittyy lähinnä imetyksen lisääntymiseen.

Näiden muutosten vuoksi vanhat kasvukäyrät ja -seulat eivät enää poimi tutkimuksiin ja seurantaan oikeita lapsia. Esimerkiksi 13-vuotiaat pojat ovat 5,6 cm pitempiä kuin ennen, ja imeväisiässä alipainoseuloihin jää vanhoja kasvukäyriä käytettäessä jopa 20-kertainen määrä lapsia siihen nähden, mitä on alun perin tarkoitettu.  

Tämän vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi loppusyksystä suosituksen uusien kasvukäyrien ja -seulojen käyttöönotosta. Käytännössä ne saadaan terveydenhuollon järjestelmiin vaiheittain vuoden 2012 alusta lähtien.

Lisätietoa kasvunseurannan perusteista sekä kasvukäyrien verkkosovellus on osoitteessa www.kasvukayrat.fi.

Lasten kasvukäyristä pähkinän kuoressa