Yhdysvalloissa käydään parhaillaan kädenvääntöä siitä, salliiko elintarvike- ja lääkevirasto FDA geenimuunnellun lohen myynnin ruokakaupoissa. Vaikka (myönteisen) päätöksen valmistelu on jo pitkällä, on pohdittavana edelleen muun muassa se, millaisia pakkausmerkintöjä geeniloheen tarvitaan. FDA:n päätös on siinä mielessä erittäin tärkeä, että lohi on ensimmäinen elintarvikemarkkinoille tulossa oleva geenimuunneltu eläinkunnan tuote.
AquaBounty Technologies -yhtiön kehittämään geeniloheen on lisätty keinotekoisesti kahden muun kalalajin geeniperimää (tyynenmeren kuningaslohen ja ankeriaankaltaisen amerikankivinilkan), jolloin vieras dna tuottaa lisää kasvuhormonia geenilohessa ja auttaa sitä kasvamaan ympäri vuoden.
AquaBounty Technologies -yhtiön mukaan geenilohi on täysin turvallista kuluttajille ja myös FDA totesi, että geenimuunneltu lohi vaikuttaa turvalliselta elintarvikkeelta, vaikkakin lisätutkimuksia siitä tarvitaan.
Piileekö geenimuunnellussa ruoassa terveysvaaroja?
Viime vuosien tutkimustulosten perusteella on syytä lisätutkimuksiin, sillä muutamankin geenimuunneltua ruokaa käsitelleen tutkimuksen tuloksien perusteella huolenaihe on aiheellinen.
Esimerkiksi Göteborgin yliopistossa Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan geenimuunnellut kalat kasvavat todellakin geenimuuntelemattomia lajitovereitaan nopeammin, mutta samalla ne ”sietävät” enemmän ympäristön myrkkyjä, jotka lopulta päätyvät kuluttajiin, eli ihmisiin. Lisäksi tutkijat totesivat korkeiden kasvuhormonipitoisuuksien herättävän epäilyn siitä, että hormonit voivat vaikuttaa myös ihmisiin.
Tämänkesäisessä tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että geenimuunnellulla soijalla voi olla todella kauaskantoisia terveysvaikutuksia. Venäläinen biologi Alexey Surov tarkasteli rutiininomaisessa tutkimuksessaan geenimuunnellun soijan – jollaista koko maailman soijakaupasta on peräti 90 prosenttia – vaikutuksia hamstereihin yhteensä kahden vuoden ajan. Näinkin lyhyessä ajassa tulokset olivat hämmästyttäviä: kolmanteen sukupolveen tultaessa eniten geenimuunneltua soijaa syöneet hamsterit olivat menettäneet kokonaan lisääntymiskykynsä.
Suomessa geenimuunneltua soijaa ei ole kuluttajatuotteissa muutoin kuin joissain ulkomailta tulevissa tuotteissa. Yleensä muuntogeenisen ainesosan osuus näytteestä on kuitenkin niin pieni, ettei se ylitä maininnan edellyttämää 0,9 prosentin raja-arvoa. Jos muuntogeenistä soijaa on tuotteessa tätä enemmän, pakkauksessa tulee olla merkintä “muuntogeeninen” tai “valmistettu muuntogeenisestä soijasta”, kertoo Wikipedia.
Samankaltaisia tuloksia saatiin myös Australiassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa geenimuunnellulla maissilla syötettyjen hiirien hedelmällisyys laski merkittävästi, ja ne saivat huomattavasti vähemmän poikasia kuin luonnollisilla viljatuotteilla syötetyt.
Euroopan komissio: geenimanipuloitu ruoka turvallista
Vaikka muun muassa edellä mainitut tutkimukset ovat jossain määrin kyseenalaistaneet geenimuunnellun ruoan turvallisuutta, on yleinen viranomaistason mielipide se, että geenimanipuloitua ruokaa on täysin turvallista syödä. Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n lisäksi esimerkiksi Euroopan komission tutkimusraportista selviää geenimanipuloituja aineksia sisältävän ruoan olevan turvallista syötäväksi. Raportissa todetaan, että tutkitut ruoka-aineet eivät ole tähän mennessä aiheuttaneet haittoja, vaikka samalla myönnetään, että pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Raportti kuitenkin vahvistaa vaatimuksia, joiden mukaan geenimanipuloitujen viljelykasvien hyväksymistä olisi vauhditettava Euroopassa. Raportti on vuodelta 2008.
Tänä vuonna Euroopan maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt hyväksyä uusia geenimuunneltuja ruokakasveja viljeltäväksi unionin alueella. Kasveja viljeltäisiin sekä karjatalouteen että kuluttajille. Nykyään EU:ssa on sallittu muutama geenimuunneltu lajike.
Geenimuunnellun ruoan puolestapuhujat muistuttavat, että ruoantuotantoa joudutaan tehostamaan ihmiskunnan kasvun vuoksi tulevaisuudessa, ja geenitekniikka voisi olla sen yksi väline. Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa esimerkiksi juuri suurempia kaloja, ja viljelykasveja saadaan kasvamaan ja menestymään myös heikommissa oloissa. Näin ruokaa saataisiin riittämään suuremmille ihmismäärille esimerkiksi kehitysmaissa.
Lähteet: Ilta-Sanomat, Tekniikka ja Talous, Greenpeace, eurooppatiedotus.fi, foodnavigator-usa.com, The New York Times, LA Times
