Terve.fi

Sydäntulehdus - lääketieteellinen mysteeri


Sydänlihastulehdus aiheutuu yleensä virusinfektiosta. Sydänlihastulehdus ei aiheuta ainutlaatuista taudinkuvaa selvine oireineen.

Taudinkuva vaihtelee riippuen taudin syystä ja vaikeudesta. Lievissä tapauksissa potilaalla on virusinfektioille tyypillisiä oireita, kuten kuumetta, kurkkukipua, oksentelua, ripulointia sekä lihas- ja nivelkipuja, jotka häviävät itsestään aiheuttamatta pitkäaikaisia sydänongelmia. Myokardiitti eli sydänlihastulehdus voi matkia monenlaisia muita vaivoja.

Syvälle rintakehään kiinnittynyt sydän on suojassa fysikaalisilta voimilta, jotka raapivat ihoa tai murtavat luita. Sydän ei kuitenkaan ole immuuni infektioille eikä tulehdukselle. Joka vuosi tuhannet ihmiset sairastuvat sydänlihastulehdukseen, joka iskee sydämen keskimmäiseen kerrokseen, lihaskerrokseen. Sen voivat laukaista infektiot, lääkkeiden tai kemikaalien aiheuttamat allergiset reaktiot ja tietyt sairaudet. Sydänlihastulehdus voi lievänä jäädä havaitsematta, mutta aiheuttaa vaikea-asteisena sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman. Mitään sydänlihastulehduksesta kielivää tyypillistä merkkiä tai oiretta ei ole, joten diagnosointi edellyttää huolellisia lääketieteellisiä tutkimuksia.

• Sydämen keskimmäisen kerroksen tulehdusta sanotaan sydänlihastulehdukseksi eli myokardiitiksi. Sen taustalla voi olla infektio tai voimakas allerginen reaktio.

Sydänlihastulehduksen oireet ja merkit eivät ole vain tälle sairaudelle tyypillisiä, joten diagnosointi voi olla vaikeaa.

Sydänlihastulehduksen hoito riippuu sen syystä ja siitä, miten tulehdusprosessi vaikuttaa sydämeen. Hoidon kulmakiviä ovat lepo ja lääkehoito, mutta monesti tarvitaan aggressiivisempiakin hoitoja.

Mikä aiheuttaa sydänlihastulehduksen?

Sydänlihastulehdus aiheutuu yleensä virusinfektiosta. Syyllisenä ovat useimmiten ruoansulatuskanavassa elävät Coxsackie-virukset. Muita aiheuttajaviruksia ovat mm. ruoansulatuskanavan infektioita aiheuttavat enterovirukset, flunssaa aiheuttavat adenovirukset, HI-virus ja joukko muita viruksia. Myös bakteerit, kuten kurkkumätää aiheuttava Corynebacterium diphtheriae ja borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi, voivat aiheuttaa sydänlihastulehduksia, kuten myös eräät loiset ja homesienet.

Infektio käynnistyy tavallisesti jossakin muualla kuin sydämessä. Yleensä se saa alkunsa nenässä, keuhkoissa tai mahalaukussa. Infektion edetessä ja taudinaiheuttajien lisääntyessä ja päästessä verenkiertoon infektio voi levitä sydänlihakseen. Virusten kasvu ja jakautuminen sydänlihaksen soluissa sekä bakteerien ja muiden patogeenien tuottamat toksiset aineet voivat johtaa näiden jatkuvasti supistelevien solujen kuolemaan. Tulehdus, joka on elimistön reaktio infektioon, voi sekin vaarantaa sydämen tuhoamalla sydänlihassoluja yhdessä tunkeilijoiden kanssa. (Infektio ja tulehdus voivat riivata muitakin sydämen osia. Katso ”Muut sydäntulehdukset”.)

Sydänlihastulehdus voi kehittyä myös voimakkaan tulehdusreaktion tuottavan allergisen reaktion ei-toivottuna sivutuotteena. Tiettyjen antibioottien, epilepsialääkkeiden, diureettien ja monien muiden lääkkeiden, kemikaalien ja ärsyttävien aineiden – lyijystä ja efedriinistä ampiaisenpistoon – aiheuttamat reaktiotkin voivat olla sydänlihastulehduksen takana.

 

Muut sydäntulehdukset

Sydämen keskimmäinen kerros ei ole sen ainoa infektiolle tai tulehdukselle altis kohta. Ongelmia voi nimittäin kehittyä myös sydämen sisemmissä ja uloimmissa kerroksissa.

Endokardiitti on sydämen sisäkalvon (endokardium) tai jonkin sydämen läpän tulehdus. Sen aiheuttajana on yleensä bakteeri, joka tunkeutuu verenkiertoon ja asettuu sydämen sisäkalvoon tai sydämen läppiin. Sydämen sisäkalvon tulehdusta esiintyy eniten ihmisillä, joilla on vioittunut tai sairas läppä tai tekoläppä. Se aiheuttaa monia samanlaisia epäspesifisiä oireita kuin sydänlihastulehduskin. Tällaisia ovat mm. vilunväreet ja kuume, yöhikoilu, itsepintainen yskä ja hengenahdistus, selittämätön väsymys ja painonlasku sekä pienikokoiset purppuranpunaiset tai punaiset petekioiksi kutsutut pilkut ihon alla.

Infektiivistä endokardiittia hoidetaan tavallisesti antibiooteilla, mutta kirurgiaakin saatetaan tarvita korjaamaan tai vaihtamaan infektion tuhoamia sydämen läppiä. Koska hoidossa tarvitaan usein suuria antibioottipitoisuuksia, ne annostellaan tavallisesti laskimonsisäisesti.

Perikardiitti tarkoittaa perikardiumin tulehdusta eli sydänpussitulehdusta. Sydänpussi on sydäntä suojaava pussimainen kalvo. Sydänpussitulehduksen aiheuttajana voi olla virusinfektio tai jokin muu infektio, rintakehävamma, syövän sädehoito, vaikea sairaus, lääkereaktio tai sydämen ohitusleikkauksen tai sydämen tahdistimen asentamisleikkauksen komplikaatio. Monessa tapauksessa syytä ei saada koskaan selville. (Sydänpussitulehdus sekoitetaan usein pleuriittiin eli keuhkopussitulehdukseen, joka on keuhkoja ympäröivän ja rintakehään rajoittuvan kaksinkertaisen kalvon tulehdus.)

Sydänpussitulehduksen tärkeimpänä oireena on terävä kipu rintakehän keskellä tai vasemmalla puolella. Kivulla on taipumus pahentua syvään hengitettäessä ja makuuasennossa eikä se vähene levossa. Sydänpussitulehdus kestää hyvän aikaa, mutta paranee yleensä itsestään. Kivun vähentämiseksi määrätään tavallisesti ibuprofeenia tai muita steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä. Jos ne eivät tehoa, voidaan määrätä myös voimakkaampia kipulääkkeitä ja prednisonin tyyppisiä steroideja.

Sydänlihastulehduksen toteaminen

Sydänlihastulehdus ei aiheuta ainutlaatuista taudinkuvaa selvine oireineen. Taudinkuva vaihtelee riippuen taudin syystä ja vaikeudesta. Lievissä tapauksissa potilaalla on virusinfektioille tyypillisiä oireita, kuten kuumetta, kurkkukipua, oksentelua, ripulointia sekä lihas- ja nivelkipuja, jotka häviävät itsestään aiheuttamatta pitkäaikaisia sydänongelmia. Vaikeammissa tapauksissa voi ilmetä oireina mm.

• rintakipua, joka tuo mieleen rasitusrintakivun tai sydäninfarktin

• epänormaalia hengenahdistusta liikuttaessa tai jopa levossa

• väsymystä

• nopeaa tai epäsäännöllistä sydämen rytmiä

• turvotusta jalkaterissä, nilkoissa ja säärissä

Lääkäri saattaa epäillä sydänlihastulehdusta, mikäli potilaalla on hiljattain ollut virusinfektio, jokin muu infektio tai allerginen reaktio ja hänellä todetaan selittämätöntä ja äkillistä rintakipua, hengenahdistusta tai muita sydänperäisiä oireita.

Diagnoosiin pääseminen voi olla vaikeaa. Tätä varten tehdään tavallisesti fysikaalinen tutkimus, thoraxröntgenkuvaus, EKG-tutkimus sekä kaikututkimus tai magneettikuvaus. Verikokeilla voidaan määrittää punasolujen ja valkosolujen määrät sekä sydänlihasvauriosta kertovien proteiinien ja tiettyjen virusvasta-aineiden ja muiden vasta-aineiden pitoisuudet.

Toisinaan on paikallaan ottaa sydämestä pieni koepalakin. Tällainen biopsia tehdään ujuttamalla joustava katetri käsivarren, kaulan tai nivusten alueen verisuonen kautta sydämeen. Kun se on paikallaan, sydänlihaksen kudoksesta otetaan pienillä leuoilla varustetulla laitteella pieniä paloja. Näiden kudoskappaleiden tarkastelu voi paljastaa, mikäli sydänlihas on tulehtunut. Jos se on tulehtunut, taudinaiheuttaja voidaan saada selville koepalan avulla.

Sydänlihastulehdus, joka on sydämen keskimmäisen kerroksen (myokardium) tulehdus, voi alkaa bakteerien, virusten tai muiden mikrobien aiheuttamana infektiona. Myös allerginen reaktio ja tietyt toksiinit voivat käynnistää sydänlihastulehduksen. Tulehdus voi saada sydämen kammiot laajenemaan (oikealla), mikä heikentää niiden pumppausvoimaa tai paksuuntumaan (vasemmalla), mikä vähentää niiden jokaisella supistuksella verenkiertoon pumppaaman veren määrää.  

Sydänlihastulehduksen hoito

Sydänlihastulehduksen hoito vaihtelee potilaasta toiseen. Se riippuu aiheuttajasta ja siitä, miten tulehdus vaikuttaa sydämeen. Taustalla vaikuttavan syyn löytäminen voi olla vaikeaa, joten hoidossa keskitytään yleensä helpottamaan oireita ja auttamaan tulehtunutta sydäntä toimimaan mahdollisimman hyvin.

Lähes kaikkien sydänlihastulehduspotilaiden pitäisi vähentää fyysistä aktiivisuuttaan ja välttää liikuntaa hikoiluun saakka, kunnes tilanne helpottaa. Tämä helpottaa sydämen työtaakkaa. Vähäsuolainen ruokavaliokin voi olla hyödyksi. Tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön välttäminen on elintärkeää. Muita, toisinaan tarvittavia hoitoja ovat mm.

• verisuonia laajentavat ja kehosta ylimääräistä nestettä poistavat lääkkeet

• steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet

• sydämen rytmihäiriöitä ehkäisevät lääkkeet tai sydämentahdistinhoito

• veren hyytymistä ehkäisevät lääkkeet

• tilapäinen apupumppu helpottamaan sydämen työtä

• infektioiden torjuminen antibiooteilla tai antitoksiineilla.

Lievää virusperäistä sydänlihastulehdusta voidaan usein hoitaa potilaan kotona. Sairaalahoitoon joudutaan, mikäli tauti aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa tai häiritsee sydämen säännöllistä rytmiä.  

Pitkäaikaisvaikutukset

Sydänlihastulehduksen kulku riippuu sen syystä ja sairastuneen henkilön terveydentilasta (sekä mahdollisesti hänen perimästään). Muuten terveillä aikuisilla komplisoitumaton sydänlihastulehdus voi parantua parissa, kolmessa viikossa. Toisaalta voi kestää kuukausia ennen kuin sydänlihastulehdus vähitellen paranee. Joskus sairaus voi myös kroonistua.

Lievissä tapauksissa sydämeen ei jää pysyviä vaurioita. Vaikeammat sydänlihastulehdukset voivat johtaa sydämen vajaatoimintaan saadessaan sydänlihaksen laajenemaan ja menettämään osan voimastaan tai saadessaan sydänlihaksen paksuuntumaan ja jäykistymään. Joskus sydämen vajaatoiminta on niin vaikea-asteista, että potilas tarvitsee sydämensiirron. Häiritsemällä sydämen tiukasti säädeltyä sähköistä aktiivisuutta sydänlihastulehdus voi aiheuttaa myös äkkikuoleman tai vaatia pysyvän sydämentahdistimen asentamisen.

Sydänlihastulehdus on haastava ja vakava sairaus. Kenneth L. Baughman Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja Joshua Wynne Wayne State University -yliopistosta kirjoittivat vaikutusvaltaisen Braunwald’s Heart Disease -oppikirjaan kirjoittamansa sydänlihastulehdusta käsittelevän osion johdannossa: ”Sydänlihastulehdus tunnistetaan melko harvoin heti, sen patofysiologia ymmärretään vielä huonosti, sen diagnosointiin ei ole vielä kehitetty yleisesti hyväksyttyä kultaista standardia ja kaikki nykyiset hoidot ovat herättäneet ristiriitoja.”

Sydänlihastulehdusta ympäröivä epävarmuus osoittaa, että niin edistynyttä kuin lääketiede voikin olla, paljon on vielä selvittämättä. Sydänlihastulehdusta saatetaan ehkä sukupolven kuluttua muistella antiikkisena kaikenkattavana terminä, jota joskus käytettiin monenlaisista sairauksista, joihin sovellettiin monenlaisia hoitoja.

Toistaiseksi olisi parasta punnita sydänlihastulehduksen mahdollisuutta ajoissa ja pyrkiä ehkäisemään sen aiheuttamia komplikaatioita.

Copyright © 2009 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

Lue myös:

Julkaistu: 10.11.2009