Tupakoinnin vaikutukset imeväiseen
Tupakoivat äidit imettävät harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin tupakoimattomat äidit. Tupakointi vähentää äidinmaidon määrää (noin 30 %) ja alentaa maidon rasva- ja ravintopitoisuutta. Nikotiini aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä, pahoinvointia, ripulia, vatsavaivoja ja koliikkia. Lapsilla on myös enemmän itkuisuutta sekä unihäiriöitä. Lisäksi lapsi altistuu tupakan syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille, esimerkiksi kadmiumille. Tupakan savulle altistumisen myötä lapsilla esiintyy enemmän hengitystietulehduksia, yskää, astmaa ja keuhkojen toiminnan heikentymistä.
Joissain tilanteissa voidaan harkita nikotiinikorvaushoitoa äidin tupakoinnin lopettamisen tukena. Silloin nikotiinipitoisuudet jäävät alhaisemmaksi kuin tupakoidessa, eikä lapsi joudu altistumaan savulle. Lääkemuodoksi suositellaan valittavaksi laastarin sijasta esimerkiksi purukumia, josta lääkeaine vapautuu jaksottaisesti. Annostelun jälkeen kannattaa pitää 2-3 tunnin tauko ennen seuraavaa imetystä. Nikotiinikorvaushoidon aikana tupakointi on ehdottomasti jätettävä pois, ettei vauva altistu maidon välityksellä liian korkeille nikotiinipitoisuuksille.
Voiko imetyksen aikana nauttia alkoholia?
Alkoholin liikakäyttö ei luonnollisesti kuulu yhteen perhe-elämän kanssa. Alkoholin käyttöä tulee pääsääntöisesti pyrkiä välttämään imetyksen aikana. Pieni lapsi on herkkä alkoholin vaikutuksille, koska hänen maksansa kykenee hajottamaan alkoholia hyvin hitaasti. Jatkuva tai usein toistuva juominen aiheuttaa lapselle selkeän riskin. Jo humalatila itsessään aiheuttaa vaaran hoidettaessa ja käsitellessä pientä lasta.
Tutkimusten mukaan alkoholin käyttö vähentää maidon eritystä. Alkoholin arvellaan myös vaikuttavan maidon ominaistuoksuun ja -makuun sekä lapsen imemishaluihin. Imettävän äidin nauttima alkoholi kulkeutuu äidinmaitoon yhtälailla kuin verenkiertoonkin. Toisin sanoen pitoisuus maidossa vastaa äidin verenkierrossa olevaa pitoisuutta. Alkoholi ei kuitenkaan varastoidu rintamaitoon, vaan poistuu maidosta samalla kun se poistuu äidin elimistöstä. Lapsen keskushermosto kehittyy vielä pitkään syntymän jälkeen ja alkoholialtistus voi vaikuttaa siihen haitallisesti. Vähäisenkin alkoholimäärän on arveltu huonontavan vauvan unenlaatua. Runsaasti tai säännöllisesti alkoholia imetyksen aikana käyttävien äitien lapsilla on todettu kehityksen hidastumista.
Yleisesti ottaen satunnainen ja kohtuullinen parin annoksen alkoholimäärä ei ole ongelma imetyksen kannalta. Alkoholin käytön jälkeen maitoa ei tarvitse lypsää pois, vaan kannattaa pitää tauko, jolloin maidon alkoholipitoisuus ehtii laskea.
Lähteet:
Suomen Lääkärilehti 36/2007
