Influenssa - taistelu viruksia vastaan
Influenssa: Influenssan saa noin 2-15 prosenttia väestöstä. Influenssan oireet kestävät vajaan viikon ja tyypillisiä oireita ovat äkillisesti noussut korkea kuume, johon liittyy lihas- ja päänsärkyä.
Joka vuosi joulu-huhtikuussa seuraksemme tulevat eteläiseltä pallonpuoliskolta liikkeelle lähteneet influenssavirukset. Epidemia tartuttaa eri arvioiden mukaan noin 2-15 prosenttia väestöstä, aiheuttaen varsinkin riskiryhmissä lisääntynyttä kuolleisuutta, lukuisia jälkitauteja sekä laitostumista.
Influenssa ei ole “flunssa”
Influenssan voittokulku perustuu sen kykyyn muuntautua ja täten aiheuttaa aina uusia tartuntoja, vaikka ihminen olisi edelliselle viruskannalle tullutkin vastustuskykyiseksi. Influenssaviruksen tarttumiskyky on myös erinomainen; hengitysilman ja kosketuksen välityksellä se etenee vääjäämättömästi ihmisten keskuudessa.
Influenssan itämisaika on noin 1-4 vuorokautta tartunnasta. Oireet kestävät yleisimmin vajaan viikon ja sairastamisen alkuun kuuluu äkillisesti noussut korkea kuume, johon liittyy lihas- ja päänsärkyä, huonovointisuutta sekä väsymystä. Taudin ollessa pahimmillaan ihminen tuntee olevansa todella sairas. Tulee huomata, että nuha ei ole influenssassa keskeinen oire. Jälkitaudeista tavallisimpia ovat keuhkoputkitulehdus ja keuhkokuume.
- Lue myös: Näin hoidat influenssan oireita
Lääkäri ei tarvitse erillisiä poppakonsteja taudin toteamiseksi. Riittää, että influenssaa on alueella liikkeellä ja oireet sopivat tautiin. Tarvittaessa voidaan tehdä virusdiagnostiikkaa, johon nykyään on tarjolla pikatestejä. Mikäli potilaalla on sydänoireita, voidaan ottaa sydänfilmi ja lapsilta tarkastetaan korvat.
Omahoidossa tutut kuviot
Sairasloma kestää yleensä viikon. Silloin on hyvä rauhoittua lepäämään. Nesteitä tulee muistaa nauttia riittävästi, kuten aina kuumeessa. Parasetamoli sopii hyvin kaiken ikäisille kuumelääkkeeksi ja aikuiset voivat käyttää myös ibuprofeiinia. Aspiriini ei sovi lapsille kuumelääkkeeksi.
Taudin oireiden pitkittyessä yli viikon kestäviksi tai rintapistoksen esiintyessä, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen, jolloin voidaan tutkia, onko kehittynyt jälkitauteja.
Influenssan lääkehoito kehittyy
Viime vuosina on markkinoille tullut lääkeaineita, joilla voidaan lyhentää sairauden kestoa ja vähentää jälkitautien esiintyvyyttä. On puhuttu jopa influenssan täsmälääkkeistä. Lääkitys tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaantuessa. Annostelumuotoina ovat kapselit ja hengitettävä valmiste. Haittapuolena on lääkkeiden korkeahko hinta, mutta verrattuna esim. menetettyihin työpäiviin, kustannukset ovat jopa taloudellisia.
Rokotteet ovat tehokkain keino
Tänä vuonna ensimmäisen kerran kaikki yli 65-vuotiaat suomalaiset kuuluvat ilmaisen influenssarokotusohjelman piiriin. Myös muun ikäiset riskiryhmiin kuuluvat saavat rokotteensa ilmaiseksi. Riskiryhmiin lasketaan mm. keuhkoastmaa, keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia ja kroonista sydämen rytmihäiriötä sairastavat. Muut henkilöt voivat hankkia rokotteen esim. yksityiseltä puolelta reseptillä.
Riski sairastua influenssaan kasvaa iän myötä, kuten myös influenssaan liittyvät komplikaatiot. Täten on perusteltua, että Suomessakin pyritään rokottamaan kokonaisia ikäryhmiä. Samalla todennäköisesti saadaan riskiryhmien rokotuskattavuus nousemaan, koska iäkkäillä myös kroonisia tauteja esiintyy enemmän.
Rokotus on turvallinen tapa ehkäistä influenssaa. Vuosittain rokotteen sisältö muokataan WHO:n suositusten pohjalta, jolloin pyritään saamaan paras mahdollinen suoja. Muista, että vaikka olet influenssarokotteen ottanut, normaalit flunssat voivat kuitenkin tulla kiusaamaan tänäkin talvena!
Lisätietoa influenssasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Lue lisää:
Lääkärikirja: Influenssan oireet, aiheuttaja ja hoito
