Kauneus & Terveys

25 kiloa pudottanut Virve: "Opin arvostamaan itseäni"

1


25 kiloa pudottanut Virve: "Opin arvostamaan itseäni"

Ylipaino ja liikkumattomuus toivat Virve Suomelalle kipukohtauksia ja virtsankarkailua. Vuosia hän vihasi liikuntaa. Sitten se muutti hänen elämänsä.
Teksti Maija Mäkelä
Kuvat Elina Siira

Ylipaino piinasi Virve Suomelaa jo lapsena. Nyt tämä oululainen lähihoitaja on hoikistunut treenihirmu. Virve kertoo, miten tässä niin pääsi käymään:

"Olin lapsena aina se, joka valittiin koulun liikuntatunneilla viimeisenä pesäpallojoukkueeseen. Tunsin, että olen huonompi kuin muut. Aikuisena en uskaltanut mennä kokeilemaan urheilulajeja.

Inhosin liikuntaa. Ihmettelin, miksi jotkut haluavat hikoilla ja laittaa rahaa moiseen hömpötykseen. Miten he saivat aikansa riittämään?

Pohjimmiltani olin kateellinen. Urheilullinen ja lihaksikas ihminen on terveen ja hyvinvoivan näköinen. Juuri sitä minä en ollut.

Jojoilin painoni kanssa vuosikymmeniä. Piiskasin itseäni noudattamalla välillä hyvin vähäkalorisia dieettejä.

Söin pussikeittoja ja patukoita. Kokeilin luontaistuotteita, kuten konjugoitua linolihappoa CLA:ta, vihreää kahvipapua ja omena-viinietikkakapseleita.

Tuotteisiin meni paljon rahaa. Ne olivat minulle vuosia todella tärkeitä, henki ja elämä.

Kerran painoni putosi 8–10 kiloa. En kuitenkaan jaksanut kuuria. Kilot tulivat takaisin.

Virve ennen kuntoiluherätystä.

Ylipaino ja liikkumattomuus: kipusokki

Selkäongelmat alkoivat parikymppisenä. En tuntenut jalkojani. Selvisi, että nikamat olivat kuluneet ja minulla oli välilevynpullistumia.

Selkä oireili. Kylmät vuodenajat olivat pahasta. Kiertoliikkeet aiheuttivat selässä rajuja kouristuksia. Minulla oli ongelmia myös pidätyskyvyssä. Sitten löydettiin munuaiskiviä.

Kymmenen vuotta sitten menin kipusokkiin. Vatsa ja selkä tuntuivat olevan tulessa. Molemmista munuaisaltaista löytyi kiviä, jotka olivat jääneet jumiin virtsajohtimien liitoskohtiin. Kipua aiheuttavia koliikkikohtauksia on siitä asti tullut 1,5–2 vuoden välein.

Kahdeksan vuotta sitten minuun iski epätoivo. Elimistöni voi huonosti.

Ystävälläni oli jäsenyys Liikuntakeskus Hukassa. Hän sai minut ylipuhuttua kokeilemaan. Olihan sali lähellä kotiani Oulussa.

Katselin ihmisiä tunneilla ja ajattelin, että minäkin halua tuollaiseksi – ehkä.

Virve Suomela ennen elämäntaparemonttia.

Innostuin uusista lajeista

Aloin käydä bodypump-tunnilla viisi kertaa viikossa. Sain itseni kipeäksi ja jumiin.

Liikuntakeskus Hukassa uskalsin olla oma itseni, vaikka olin aiemmin pitänyt sitä pintaliitopaikkana. Sain uusia kavereita. Se oli uuden elämän alku.

Vuonna 2013 uskalsin tehdä päätöksen, että pudotan painoa ja teen elämäntaparemontin. Palkkasin personal trainerin. Meillä synkkasi heti.

Aloitin pohjalta. PT sanoi, ettei ollut nähnyt yhtä vaikeaa tapausta. Olin kapinoiva asiakas.

Sanoin, ettei minua pidä kehua yhtään vaan pikemminkin alistaa. Vasta sitten, kun ollaan maalissa, saa sanoa, että hyvinhän se meni.

Valmentaja sai minut tajuamaan, että kaikilla on vuorokaudessa sama määrä tunteja. Pitää osata päättää, mihin ne käyttää.

PT teki minulle erilaisia saliohjelmia ja päivitti niitä säännöllisesti. Tapasimme parin viikon välein.

Kun innostuin uusista lajeista, kuten body combatista, se lisättiin ohjelmaan.

Olisin voinut viettää kaiken vapaa-ajan liikuntakeskuksessa. Olin koukussa!

Tein keittäjän töitä 10 vuotta ja minulla on kaksi kokin tutkintoa. Siitä huolimatta söin, mitä sattuu. Karkki maistui hyvältä, suklaa vielä paremmalta.

Aamiainen oli minulle yhtä kuin vessassa käynti ja tupakka.

Aamu alkaa nyt kaurapuurolla

Söin pelkkää sontaa. En ymmärtänyt, miten kukaan pystyi syömään aamiaista. Minulle se oli yhtä kuin vessassa käynti ja tupakka.

PT muutti ruokavalioni kasvispainotteiseksi. Aloin juoda enemmän vettä. Urologi oli suositellut tekemään niin, koska mikään hoito ei ollut vähentänyt virtsakiviä.

Opettelin korvaamaan jauhelihan soija- ja hernerouheilla ja syömään linssejä ja tofua. Tein ruokaisia salaatteja. Söin myös kanaa.

Nykyisin aamiainen on normaali tapa. Juon kahvia ja syön kaurapuuroa, marjoja, jotakin maitoproteiinia kuten rahkaa, valkuaisen ja hedelmän. Kaikki syömiskiellot unohdettiin. Niillä saa aikaan vain pakokauhua.

Meni kuukausia ennen kuin uudet elämäntavat alkoivat näkyä. Kunto, ryhti ja tasapaino paranivat.

Nyt Virve on 25 kiloa kevyempi eikä terveyskään enää reistaile.

Menetin pari ystävää

Asetin tavoitepainoksi 56–58 kiloa. Välillä se junnasi ja nousi. Liikuin paljon ja minun piti syödä enemmän, jottei elimistö menisi säästöliekille. Saavutin silti tavoitteeni. Painoni putosi 20–25 kiloa kahdessa vuodessa.

Nykyisin syön vuorotyöläisen ravintosuositusten mukaan noin 2 000 kaloria päivässä. Nautin mahdollisimman hyvistä raaka-aineista tehtyä, vähän prosessoitua ruokaa.

Valmistan kaiken itse. Tarkkailen sokerin määrää. En mielelläni käytä valkoisia jauhoja.

Elämänmuutoksen myötä olen menettänyt pari tärkeää ystävää. Minä hullaannuin liikunnasta ja löysin itseni. Aikaa ystäville ei ollut tarpeeksi.

Olen kuitenkin saanut paljon tilalle.

Olen tavallaan rakastunut itseeni. Elämästä saa nauttia.

Minulla on myös ystäviä, jotka pysyivät rinnallani. He kannustivat ja heittivät hurttia huumoria, että mitä tuosta liikkumisestasi oikein tulee. Minulta on kyselty kuntovinkkejä.

Ystävät sanovat, että ulkonäköni on muuttunut. En näe sitä. Huomaan laihtumisen vain vaatteista, jotka olen joutunut uusimaan. Peilistä katsoo silti sama vanha Virve.

Helmikuussa 2017 lopetin tupakanpolton. Seurasi rangaistus. Painoni nousi viisi kiloa.

"Muutokseni on vasta alussa. Haluan saavuttaa lisää, mutten vielä tiedä mitä."

Juhlin porrasjuoksulla

Käyn yhä bodypumpissa ja bodycombatissa 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi venyttelen, käyn kehonhuollossa tai flowjoogassa 1–3 kertaa viikossa. Kuntosalille menen, jos on pakko.

Teen joka päivä 3–5 kilometrin kävelylenkin, vaikka pakkasta olisi 20 astetta. Kotini lähellä on mielettömän hienot kävelyreitit. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää myös mielelle.

Selkä ei vaivaa enää, eikä munuaiskivioireita ole ollut 2,5 vuoteen. Se on ennätysaika.

Ajatteluni on mennyt uusiksi. Olen oppinut kunnioittamaan ja arvostamaan itseäni. Olen tavallaan rakastunut itseeni.

Elämästä saa ja pitää nauttia. Koen, että tämä on vasta muutoksen alkutaival. Minulla on kova into.

Juhlat ovat minulle tärkeitä. Kun täytin 45 vuotta, halusin juhlimisen sijaan testata itseäni. Juoksin Helsingissä Malminkartanon täyttömäen 426 porrasta kahdesti ylös ja alas.

Aikaisemmin sellainen ei olisi tullut kysymykseenkään. Nyt se onnistui.

Virven vinkit onnistumiseen

Löydä motivaatio. Elämänlaadun parantaminen ja laihtuminen onnistuvat, jos olet tehnyt päätöksen omasta halustasi ja olet valmis toimimaan pitkäjänteisesti.

Kuuntele itseäsi. Oikea muutos lähtee omasta tarpeesta, ei läheisten tai ulkopuolisten painostuksesta.

Hyväksy takapakit. Matkan varrella tulee epäonnistumisen kokemuksia. Ota ne osaksi matkaa.

Ymmärrä, mitä olet tekemässä. Elämäntaparemontti on loppuelämän muutos.

Julkaistu: 22.10.2018