Terve.fi

Tyypin 1 diabeteksen hoito


Miten tyypin 1 diabetesta voi hoitaa? Lue toimintaohjeet, jos verensokeri pääsee laskemaan liian alhaiseksi.

Tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteena on saavuttaa elimistön normaali sokeriaineenvaihdunnan tila insuliinikorvaushoidolla, millä pyritään jäljittelemään haiman normaalia insuliinin eritystä. Insuliinivalmisteet auttavat elimistöä käyttämään glukoosia eli sokeria energianlähteenä. Imeytymisominaisuuksiensa vuoksi insuliinia ei voida annostella tabletteina, vaan useimmiten sitä annostellaan ihonalaisilla pistoksilla.

Insuliinia on markkinoilla useaa eri tyyppiä, jotka eroavat lähinnä vaikutusajoiltaan. Insuliinivalmisteet jaetaan perus- eli pitkävaikutteisiin, ylipitkävaikutteisiin ja ateriainsuliineihin, joista löytyy sekä pikainsuliineja että lyhytvaikutteisia insuliineja. Lisäksi on olemassa sekoite- eli yhdistelmävalmisteita. Tyypin 1 diabeteksessa hoito voidaan toteuttaa monipistoshoidolla, jossa yhdistetään perusinsuliini ja ateriainsuliini. Myös insuliinipumppu on hyvä vaihtoehto, joka on yleistynyt viime vuosina. Lapsen ikä ja perheen tottumukset otetaan huomioon insuliinihoitomuodon valinnassa.

Diabeteksen hoidolla pyritään estämään hyperglykemiaa eli liian korkeaa sokeritasoa ja ketoasidoosia. Hyperglykemia lisää diabetekseen liittyvien mikrovaskulaarikomplikaatioiden (retinopatia, nefropatia) ja neuropatian riskiä. Hoitotasapainon ylläpitäminen oikealla insuliinin annostelulla vähentää diabetekseen liittyviä komplikaatiota. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys on ratkaistava yksilöllisesti ottaen huomioon sairauden vaihe, hoidon komplikaatioiden (lähinnä hypoglykemia eli liian matala sokeritaso) riski, muut sairaudet ja potilaan odotettavissa oleva elinikä.

Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden tärkein kuoleman ja sairastavuuden syy, esimerkiksi sydäninfarkti. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista vaaratekijöiden (dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia) hoitoa elämäntapojen ja lääkkeiden avulla. Elintapahoito ja ohjeistus terveellisiin elintapoihin on keskeistä diabeteksen kokonaishoidossa.

Tupakointi lisää diabeetikon altistusta komplikaatiolle kuten mikrovaskulaarikomplikaatiolle. Liikuntaa tulisi harrastaa ja ylipainoa välttää. Tyypin 1 diabeetikoille suositellaan yleisiä ravitsemussuosituksia. Monipuolinen, runsaskuituinen ja vähän kovia rasvoja sisältävä ruokavalio on hyväksi. Humalahakuinen alkoholinkäyttö saattaa olla diabeetikoille jopa hengenvaarallista, sillä se altistaa hypoglykemialle.

Diabeteksen aiheuttamia elinkomplikaatioita hoidetaan omien ohjeiden mukaan.

Tyypin 1 diabeetikoilla omahoito koostuu veren glukoosin eli verensokerin mittauksista ja aterioiden hiilihydraattimäärien (sokereiden) laskennasta, sekä insuliiniannoksen säätämisestä.

Verensokeria mitataan verensokerimittarilla sormenpäästä otettavalla verinäytteellä. Alkuun verensokeria tulee seurata useita kertoja päivässä, tyypillisesti aamulla ennen aamiaista (paastoarvo), sekä ennen ateriaa ja kaksi tuntia jokaisen aterian jälkeen.

Diabeteshoito on hyvässä tasapainossa ja insuliiniannokset sopivia, kun aamulla mitattu paastoarvo on 4–7 mmol/l ja aterianjälkeiset arvot ovat 8–10 mmol/l. Hyvässä hoitotasapainossa pysymistä seurataan lisäksi 6–12 kuukauden välein lääkärin vastaanotolla GHbA1c-mittauksilla (glykolysoitunut hemoglobiini, ”pitkäaikaissokeri”), joka mittaa pitkäaikaista keskimääräistä sokeritasapainoa. Tavoite-arvo pitkäaikaissokerille on alle 53 mmol/mol. Sokeritasapainoa seurataan usein myös säännöllisillä käynneillä diabeteshoitajan vastaanotolla.

Tärkeää insuliinihoitoisen diabeetikon kohdalla on pyrkiä insuliiniannokseen, jolla edellä mainitut tavoitearvot saavutetaan, mutta joilla alhaisia verensokereita, hypoglykemioita ei myöskään esiinny. Hypoglykemian rajana pidetään < 4 mmol/l, verensokeriarvoa.

Alhaisen verensokerin oireita ovat:

  • sydämentykytys
  • hikoilu
  • nälän tunne
  • käsien tärinä
  • ärtyisyys

sekä pitkittyessään:

  • päänsärky
  • sekavuus
  • näköhäiriöt
  • persoonallisuuden muutokset

ja lopulta:

  • tajuttomuus ja kouristukset

Alhaisen verensokerin ensiapu

Hypoglykemian ensiapuna nautitaan nopeasti imeytyviä sokeripitoisia aineita, esimerkiksi:

  • siirappia suun limakalvolle sormella levitettynä
  • juodaan puoli lasillista tuoremehua tai sokerista virvoitusjuomaa
  • nautitaan 1 ruokalusikallinen hunajaa
  • syödään yksi hedelmä

Mikäli sokeriarvot eivät korjaannu kymmenessä minuutissa, nautitaan toinen samanlainen annos. Vaikeaan hypoglykemiaan on saatavilla myös ihon alle pistettävää glukagonia.

Mikäli hypoglykemia ei ensiapuna nautituilla nopeilla hiilihydraateilla korjaannu, ja /tai oireet ovat vakavia, tulee hakeutua viipymättä lääkärin hoitoon!

Elämäntavat diabeetikon omahoidossa

Diabeetikolle suositellaan yleisiä ravitsemussuosituksia vastaavaa ruokavaliota, josta on saatavilla tarpeelliset ravinto- ja hivenaineet, mineraalit, sekä sopiva määrä energiaa. Ruoan tulee sisältää vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, paljon kuitua ja vähän suolaa. Pehmeitä rasvoja ovat kasveista ja kaloista saatavat öljyt ja rasvat. Kovia rasvoja puolestaan ovat punaisen lihan sisältämä rasva, maitorasvat (voi, kerma).

Insuliinihoitoisella diabeetikolla aterioiden hiilihydraattimääriä (”sokerimääriä”) tulee arvioida. Hiilihydraattimäärien laskemiseen on saatavilla avuksi erilaisia hiilihydraattikäsikirjoja, joissa on listattuina tyypillisten elintarvikkeiden sisältämät hiilihydraattimäärät. Hiilihydraatteja sisältävät kaikki hedelmät, kasvikset, vihannekset, viljatuotteet, sekä luonnollisesti sokeripitoiset elintarvikkeet. Ruokamäärien ja insuliininannosten yhteensovittaminen on tärkeää hoitotasapainoon pyrittäessä. Ateriavälien ja annoskokojen tulisi olla myös säännölliset verensokeriarvojen heittelemisen välttämiseksi.

Liikunta vaikuttaa myös verensokeriarvoihin ja insuliiniannokset tulee säätää myös liikunnan määrän mukaan. Säännöllisen liikunnan harrastaminen on kuitenkin diabeetikollakin ehdottomasti suositeltavaa.

Kohonnut verenpaine diabeetikolla altistaa diabeteksen komplikaatioille. Diabeetikoilla verenpaineen tavoitearvot ovat hieman normaaliväestön raja-arvoja alhaisemmat, 130/80 mmHg tai sen alle. Omaseurantaa kotimittarilla olisi hyvä harrastaa ja verenpainearvoja kirjata ylös lääkärin tai hoitajan luona tapahtuvia kontrollikäyntejä varten.

Alkoholinkäyttöön tulee kiinnittää huomiota. Liiallinen alkoholinkäyttö vaurioittaa koko elimistöä, mutta se myös altistaa diabeetikkoja hypoglykemioille, eli vaarallisen alhaisille verensokereille. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joka ei vaikuta suotuisasti diabeteksen hoitotasapainoon. Myös tupakoinnin lopetus on olennainen osa diabeteksen hoitoa.

Tyypin 1 diabetes, milloin lääkäriin?

Jos epäillään tyypin 1 diabetesta, taudin diagnosointi ja hoidon suunnittelu kuuluvat aina lääkärille. Lääkärillä tai asiaan perehtyneen hoitajan vastaanotolla kuuluu käydä myös diabeteksen säännöllisen seurannan vuoksi. Säännöllisen seurannan avulla taataan hyvässä hoitotasapainossa pysyminen, mikä on ensiarvoisen tärkeää diabeteksesta aiheutuvien komplikaatioiden ehkäisyssä!

Diabeettinen ketoasidoosi, on happomyrkytys, jonka syynä on insuliinin puute. Ketoasidoosia epäiltäessä on hakeuduttava viipymättä lääkärin hoitoon!

Ketoasidoosin oireita ovat:

  • janon tunne
  • virtsaamisen tarve
  • pahoinvointi
  • vatsa- ja rintakivut
  • nopea pulssi
  • laihtuminen (pitkään kestäneessä tilanteessa)
  • heikentynyt tajunta
  • huohottava hengitys
  • asetonin haju hengityksessä

Myös infektiot voivat altistaa diabeetikkoa liian korkeille sokeriarvoille ja happomyrkytyksen kehittymiselle. Happomyrkytystilanteessa verensokeri on usein yli 15 mmol/l. Happomyrkytyspotilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon, jossa tarvittavat laboratorio- ja seurantatutkimukset voidaan järjestää.

Vaikeiden tai toistuvien hypoglykemioiden vuoksi on syytä hakeutua lääkäriin, jotta insuliiniannos voitaisiin säätää optimaaliseksi ja hypoglykemioita ei esiintyisi.

Lue lisää diabeteksesta.

Lähteet:

Diabetes, Käypä hoito –suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017

Tyypin 1 diabetes: hoito, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Diabeetikon hypoglykemia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016

Diabeettinen ketoasidoosi, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016

Jukka Rajantie, Markku Heikinheimo, Marjo Renko (toim.), Diabetes, Lastentaudit, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 6.8.2019