Olen 28-vuotias neljän lapsen kotiäiti. Olkapääni on leikattu kahdesti. Syinä olivat tapaturman jälkeinen osittainen sijoiltaan meno ja myöhemmin labrum-vaurio. Olkapäässä on todettu nivelrikkoa. Viimeisimmästä leikkauksesta on vuosi, ja olkapää on alkanut oireilla pahasti. Eniten vaiva tuntuu päätä sivulle kääntäessä, ja kipu kohdistuu solisluun päähän. Rasitukselle olkapää tuntuu olevan todella herkkä, monesti kädestä loppuvat voimat ja se alkaa täristä. Molemmat olkapäät ovat myös löysät, mutta vasen eli terve olkapää ei oireile.
Aikaisemmin kävin kuntosalilla, mutta nyt en enää olkapään takia pysty, ja lasten kantaminen on todella hankalaa. Jännitän automaattisesti olkapään kiinni vartaloon, koska pelkään kipua, joka vihlaisee kättä normaalistikin käyttäessäni. Kaiken tämän lisäksi olkapää naksuu, rutisee ja rahisee. Kannattaako vain odottaa, että vaiva helpottaa? Tätä on jatkunut nyt muutaman kuukauden. En kovin vähästä lähde lääkäriin, ja kipukynnykseni on suhteellisen korkea.
Avaan muille lukijoille kysymystäsi hiukan. Olkanivelen muodostavat lapaluu ja olkavarren luu. Labrum on lapaluun muodostaman nivelkuopan takaosan rustoinen rengas, joka sinulla leikkauksessa on siis kiinnitetty uudelleen nivelkuoppaan ompelein ja niin sanottujen ankkureiden avulla. Koska sinulla oli jo todettu nivelkulumaa eli nivelrikkoa, on mahdollista, että sen paheneminen on oireiden takana. Itse leikkauksen aiheuttama nivelrikkoriski on vähäinen, mutta yhdistettynä vallitsevaan tilanteeseesi ajattelisin ensisijaisesti tätä vaihtoehtoa. Toinen vaihto voi olla labrumin irtoaminen. Kolmas mahdollisuus on oireiden paikallistumisen perusteella solisluun ja lapaluun liitosnivelen niin sanotun AC-nivelen kipuilu, joka usein johtuu nivelrikosta ja jonkin asteen tulehduksesta.Yhtenä syntipukkivaihtoehtona tulee vielä mieleen yleisin olkanivelen kiputilojen aiheuttaja, niin sanottu kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Tällöin kipuoireet johtuvat jännetulehduksesta, isohkoista kalkkeutumista tai kalvosimen repeämästä tai jopa näiden yhdistelmistä. Aistinvaraisen tutkimuksen perusteella on suhteellisen helppo arvioida, kummasta nivelestä olisi kysymys. Aivan tarkkaan diagnoosiin päästään magneettikuvauksella. Ehdotan, että menet leikanneen tai ongelman alun perin todenneen lääkärin vastaanotolle arvioon. On mahdollista, että kortisonipistos auttaa, mutta pitkän tähtäimen apu saattaa vaatia uuden leikkauksen, oli sitten kyse kummasta nivelestä tahansa.
